Psyykkiset ongelmat ovat yhä merkittävin yksittäinen syy varusmiespalveluksen keskeytymiseen. Varusmiehen psyykkiset ongelmat ilmenevät erityisesti ahdistumisena, masentumisena ja stressireaktioina.
Psyykkiset ongelmat eivät kuitenkaan enää ole niin useasti keskeyttämisen taustalla kuin vuosikymmen sitten. Sotilaslääketieteen laitoksen johtajan, lääkintäeversti Ari Peitson mukaan osuus on pudonnut 55 prosentista 45 prosenttiin.
Nykyisin keskeyttämisen taustalla on siis yli puolessa tapauksissa fyysiset syyt, jotka sisältävät ylipainon, tuki- ja liikuntaelinongelmat sekä hengityselinsairaudet.
Puolustusvoimat tilastoi fyysiset syyt useaan kategoriaan, kun taas psyykkiset ongelmat tilastoidaan yhtenä kokonaisuutena. Lisäksi usein psyykkiset ja fyysiset ongelmat kulkevat käsi kädessä, mikä vaikeuttaa tilastointia.
Komentajakapteeni Jyrki Kivelä Pääesikunnasta arvioi, että tänäkin vuonna 14 prosenttia varusmiehistä on keskeyttänyt palveluksen.
Keskipaino noussut 7 kiloa
Varusmiesten keskipituus on noussut vuosikymmenessä sentin, mutta keskipaino noin seitsemän kiloa. Ylipainoisten ongelmat kertautuvat usein polvi- ja selkävammoina, vaikka Puolustusvoimat on pyrkinyt pehmentämään laskua armeijan arkeen liikunnallisten tasoryhmien avulla.
Varusmiespalvelukseen astuu vuosittain 27 000-28 000 alokasta. Puolustusvoimat kiinnittää nykyisin tarkemmin huomiota fyysisiin valmiuksiin jo kutsuntavaiheessa.
"Painoindeksi (pituuden ja painon suhde) on noussut selkeästi esille. Lisäksi huomiota kiinnitetään palvelusturvallisuuteen sekä siihen, voiko koulutettava toimia reservissä", Jyrki Kivelä listaa.