Lumilajien urheilijat viilailevat viimeisillä kovilla harjoituksilla kuntoaan 22. helmikuuta alkaviin Lahden MM-kisoihin. Kunto alkaa olla tapissa. Sekä fysiikka että henkinen kunto.
- Täällä Ruhpoldingin viimeistelyleirillä huipentuu koko kauden työ. Psyykkinen valmennus on suurimmaksi osaksi tehty. Leirin tavoite on rauhoittuminen ja hiihdosta nauttiminen, hiihtomaajoukkueen tukena viime vuodet matkustanut urheilupsykologi Hannaleena Ronkainen kertoo.
Sekä psyykkinen että fyysinen valmennus ovat pitkäkestoisia prosesseja. Parhaimmillaan niitä ei eroteta, vaan ne tukevat toisiaan.
Yhdistetyn hiihtäjien kanssa viime kesästä työskennellyt psyykkinen valmentaja Terhi Lehtoviita korostaa valmennustiimin yhteistyötä.
- Tarvitaan vahva systeemi, jossa kaikki pyrkivät samaan suuntaan. Kokonaisuuden täytyy kehittyä, ei pelkästään hyppäämisen, hiihdon tai jonkin muun ominaisuuden, Lehtoviita tarkentaa.
Riossa mittari kävi punaisella
Henkinen valmennus on tullut 1970-luvulta asti yhä vahvemmin suomalaiseen huippu-urheiluun. Ronkainen kuului ensimmäisenä urheilupsykologina Suomen talvikisajoukkueeseen Sotshin olympialaisissa 2014.
- Psyykkisen valmennuksen tarve kasvaa koko ajan. Menetämme kilpailuetua, jos sitä ei oteta huomioon, Ronkainen toteaa.
Se kävi ilmi muun muassa Rion 2016 olympialaisten palautekyselyssä. Urheilijat halusivat lisää psyykkistä valmennusta.
Henkisen valmennuksen hyöty on vaikea osoittaa, koska tuloksia ei voi mitata kuten kiloja, sekunteja tai senttejä.
- Työstämme parhaillaan psyykkisen valmennuksen tueksi mittareita, joiden avulla työn vaikuttavuuden voi luotettavammin todentaa, Ronkainen kertoo.
Tärkeimmät mittarit ovat toistaiseksi urheilijan ja valmentajan kokemukset. Ovatko henkiset taidot, esimerkiksi keskittymiskyky, tunteiden säätely ja vuorovaikutus, parantuneet?
Paineesta voi tulla kaveri
Urheiluvalmennuksessa pyritään maksimoimaan urheilijan ominaisuudet. Pelkästään ponnistusvoima ja suoritustekniikka eivät riitä, kun onnistumista koetellaan kymmenien tuhansien katsojien edessä.
Tarvitaan myös henkistä vahvuutta.
- Psyykkisessä valmennuksessa on kyse siitä, että tullaan tietoisiksi mielen voimasta ja pystytään harjoittamaan sitä. Opitaan hyödyntämään harjoitettua mieltä paineen alla, Lehtoviita tiivistää.
Paineesta voi tulla urheilijan kaveri.
- Tyypillisesti paine mielletään negatiiviseksi, mutta se on enemmänkin asia, joka kannattaa hyväksyä. Siten siitä oppii ja sen voi kääntää voimavaraksi, Ronkainen selittää.
Hienosti Ronkaisen sanoilla ilmaistuna urheilija yrittää hyödyntää paineen psykologiaa suorituksessaan.