Mielenterveyspotilaiden hoito on vaikeutunut Oulussa. Kaupungin mielenterveyskeskukseen lähetettyjä potilaita on järjestelmällisesti palautettu terveyskeskukseen, jossa voidaan aloittaa lääkitys, mutta ei kyetä järjestämään riittävää jatkohoitoa, terapiaa ja kuntoutusta.
Potilaista osa on pudonnut hoitojärjestelmästä ja jäänyt samalla kokonaan vaille tarvitsemaansa apua.
Potilaiden ahdinko
myös Kelan tiedossa
"Hoitotakuuseen liittyvästä hoidon porrastuksesta on tullut väline psykiatrista hoitoa tarvitsevien potilaiden torjumiseen ja palauttamiseen perusterveydenhuoltoon", apulaisylilääkäri Sami Räsänen Oysin psykiatrian klinikasta sanoo.
Potilaiden ahdinko nähdään psykiatrian klinikassa ja se on myös Kelan tiedossa. Oulun mielenterveystoimistoon jonottaville potilaille on vastaanottoajan sijasta lähetetty kirje, jossa kehotetaan hakeutumaan omalle terveyskeskuslääkärille.
"Kyse ei näytä olevan yksittäistapauksista, vaan yleisemmästä ongelmasta", ylilääkäri Jorma Kiuttu Kelan Pohjois-Suomen aluekeskuksesta myöntää.
Porrastuksen idea
sinänsä hyvä
Räsäsen mukaan hoidon porrastuksen idea on hyvä, mutta Oulun mielenterveystoimiston resurssit eivät riitä sen toteuttamiseen valtakunnallisten suositusten edellyttämällä tavalla.
"Lääkityksen lisäksi depressiopotilaiden hyvään hoitoon kuuluvat riittävän tiiviit kontrollikäynnit ja terapeuttinen hoito, joka ei suju terveyskeskusten nopeilla vastaanottokäynneillä", Räsänen summaa.
Hän muistuttaa, että masennus voi jo suhteellisen lievänäkin leikata pahasti ihmisen toiminta- ja työkykyä.
Tilanne saattaa kohentua pelkällä lääkehoidollakin muutamassa viikossa, mutta pääsääntöisesti näin ei käy, vaan potilas tarvitsee pitkäaikaisempaa hoitoa ja kuntoutusta.
Taudin pitkittyessä
ennuste huononee
"Masennuksen hoidossa nopea aloitus on tärkeää, sillä tauti kroonistuu helposti. Tutkimukset osoittavat, että jos depressio jatkuu kolmen hoitokuukauden jälkeen, ennuste työhön paluun suhteen heikkenee", Räsänen kertoo.
Psykiatrian klinikka ei voi ottaa oululaisia mielenterveyspotilaita vastaan ilman lähetettä, koska Oulun kaupungilla on psykiatrista erikoissairaanhoitoa varten oma mielenterveysyksikkö, joka myös päivystää.
"Oululaiset tulevat meille mielenterveystoimiston lähetteellä yleensä sairaalahoidon tarpeen arvioimista varten", apulaisylilääkäri Sami Räsänen toteaa.
Kun mielenterveystoimisto ei vedä, terveyskeskuslääkärit yrittävät ratkaista ongelman lähettämällä potilaita psykiatrian klinikkaan, josta heidät vuorostaan lähetetään kaupungin mielenterveysyksikköön. Pallottelu huolestuttaa lääkäreitä.
"Hoitoon pääsy on hidasta, ja osa ei ilmeisesti pääse lainkaan erikoislääkärin vastaanotolle", Räsänen sanoo.
Potilasmäärät
kasvaneet
Samanlaisia ongelmia on ympäristökunnissa, mutta pienemmissä kunnissa hoito onnistuu yleensä paremmin, koska terveyskeskuslääkärit ja mielenterveyshoitajat tekevät tiivistä yhteistyötä. Joissakin kunnissa on oma psykiatri.
"Oulun mielenterveystoimiston henkilöstöresurssit eivät vastaa ison, muuttovoittoisen kaupungin haasteisiin, kun potilasmäärät ovat kasvaneet huikeasti", Jorma Kiuttu toteaa.
"Minun tietooni tulee vain jäävuoren huippu. Vaikeuksiin joutuneiden potilaiden lukumäärästä minulla ei ole tietoa."
Kelassa ruuhka näkyy siten, että potilaiden on vaikea päästä Kelan edellyttämiin tarkempiin selvityksiin.
"Päättäjillä on Oulussa miettimisen paikka. Heidän pitäisi kuunnella mielenterveyspuolen työntekijöitä. Potilaiden lisäksi myös rivityöntekijöiltä tullut Kelaan valituksia siitä, että hoitoa ei riitä kaikille", Kiuttu tähdentää.
