Helsinki Psykoterapian hoitotuloksista on saatu uusilla menetelmillä yhä selkeämpää näyttöä. Puhelinluetteloiden keltaisilta sivuilta terapeuttia ei kuitenkaan pitäisi etsiä. Psykiatriyhdistyksen puheenjohtajan, professori Matti Joukamaan mukaan terapiatarjonta on todella kirjavaa aina puoskaroinnista lähtien. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus valvoo vain terveydenhuollon ammattilaisten antamaa psykoterapiaa.
Psykiatrian erikoislääkäri Sinikka Luutonen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta painottaa, että psykoterapiaa ei koskaan pidä ostaa kuin sikaa säkissä. Hän itse kehottaa potilaitaan käymään aina ensin arviokäynneillä, ennen terapeutin lopullista valintaa.
- Olisi vain rahan ja ajan tuhlausta, ellei terapeutin ja potilaan kemiat pelaa, sanoo Luutonen.
Jo useat aivojen aineenvaihduntaa kuvantavat tutkimukset viittaavat siihen, että terapiakin saa aikaan biologisia muutoksia aivoissa, sanoo professori Hasse Karlsson Hyksin psykiatriakeskuksesta.
- Jos ihminen toipuu esimerkiksi masennuksesta, aivot toipuvat samalla tavalla hoitomuodosta riippumatta, toteaa Karlsson.
Psykoterapiasta työkaluja
myös vastaisen varalle
Psykoterapian tulosten mittaaminen on kuitenkin hankalampaa kuin lääkehoidon. Esimerkiksi depressio-oireet vähenevät yhtä paljon terapian kuin lääkehoidonkin avulla. Toisin kuin lääkehoito, psykoterapia voi kuitenkin antaa työkaluja asioiden ja ihmissuhteiden käsittelyyn myös vastaisen varalle, uskoo Karlsson.
Silloin, kun mitataan vain sitä, voiko ihminen paremmin, ei terapian tulosten mittaaminen ole sen kummempaa kuin lääkehoidossakaan.
Professori Matti Huttusen mukaan näyttöön perustuva lääketiede on jo vienyt psykiatrista hoitoa lääkehoitojen suuntaan, koska psykoterapiaa on tutkittu vähemmän. Lääkkeen ottaminen on myös helppoa, mutta terapiassa käynti vaatii aikaa ja työjärjestelyjä.
Yleensä psykoterapiassa käydään vähintään kerran viikossa. Kertakäynti maksaa yleensä 60-80 euroa, ja lääkärin antamasta terapiasta saa osan Kelalta takaisin.
Psykoterapia ei riittävä
hoito läheskään kaikille
Useimmissa psykiatrisissa sairauksissa psykoterapia toimii yhtä hyvin kuin lääkehoito. Esimerkiksi keskivaikean masennuksen, ahdistuneisuushäiriön ja joidenkin syömishäiriöiden hoidossa psykoterapia on todettu tehokkaaksi. Se ei kuitenkaan ole riittävä hoito läheskään kaikille.
Joidenkin tutkimusten mukaan terapia auttaa erityisesti potilaita, joilla on traumaattisia kokemuksia. Ne, joilla ei tällaisia kokemuksia ole, hyötyvät paremmin lääkehoidosta, sanoo Karlsson.
- Myös oireiden vaikeusaste ratkaisee. Jos oireet ovat psykoottisia, ei terapia ole ensimmäinen askel, sanoo Luutonen.
Karlssonin mukaan esimerkiksi kaksisuuntaisen mielialahäiriön tai skitsofrenian hoito pelkällä psykoterapialla olisi jopa hoitovirhe.
Suomi on ollut pitkään
lyhytterapian takapajula
Psykoterapiasuuntauksista sekä pitkän ja lyhyen terapian eroista on väännetty kättä pitkään. Perinteisesti Suomi on ollut pitkän terapian maa ja aiemmin Kelan tukeakin sai vain vähintään vuoden kestävään terapiaan. Karlssonin mukaan Suomi on ollut lyhytterapian takapajula. Tilanne on nyt kuitenkin muuttumassa ja osaaminen lisääntymässä.
Karlssonin mukaan lyhytterapiaan kannattaisi satsata nykyistä enemmän. Näin säästyy rahaa pitkään terapiaan niille, jotka eivät saa lyhyestä riittävää apua.
Hoitotakuu ei Joukamaan mukaan toteudu vieläkään psykiatriassa. Se, että pääsee ''hoidon piiriin'', ei tarkoita sitä, että potilas saisi tarvitsemaansa hoitoa. Suuressa osassa Suomea psykoterapiaa ei rajoita edes rahan puute, vaan se, että terapeutteja ei ole riittävästi.