Millaiset jäljet uskottomuus jättää petettyyn, psykoterapeutti, Väestöliiton parisuhdetiimin esimies Heli Vaaranen?
– Se on traumaattinen tilanne. Se nostaa mieleen kaikki menneet kerrat, kun on elämässä yleensä joutunut pettymään.
Miten uskottomuudesta voi selvitä?
– Se vaatii psykoterapeuttista hoitoa. Yksin ei aina voi selvitä, erityisesti, jos taustalla on paljon luottamusongelmia. Harvoin parit kykenevät puhumalla hoitamaan luottamuksensa kuntoon.
Onko terapia aina ratkaisu?
– Se ei aina auta eteenpäin. Esimerkiksi, jos ihminen ei ole valmis käsittelemään omaa osuuttaan uskottomuudessa. Se voi olla esimerkiksi parisuhteen kylmeneminen ja etääntyminen. Terapiassa tarkastellaan mitä parisuhteessa tapahtui, että siinä tuli tilaa kolmannelle.
Miten selättää epäonnistumisen tunne?
– Ymmärtämällä, että täydellistä elämää ei ole. Epäonnistumista seuraa se, että parilla on enemmän tietoa ja kokemusta siitä, miten suhteen voi ajaa vaaraan, ja miten siitä selvitään. Tämä kivulias prosessi vahvistaa suhdetta onnistuessaan.
Miten lapsille tulisi puhua asiasta?
– Mikään tilanne ei tavallisesti ole niin mustavalkoinen, että uskottomuuteen löytyy yksi syyllinen. Lapsille voi kertoa ”vanhempien vaikeuksista olla ystävällisiä toisilleen, ja siksi päädyttiin eri teille”. Mutta älä osoittele syyllistä – asia on paljon monimutkaisempi. Lasten silmissä kumpikin vanhempi on yhtä tärkeä ja rakas, oli uskottomuutta tai ei. Vanhemmuutta ja parisuhdevaikeuksia ei pidä sekoittaa keskenään.