Psykologisten keinojen hyödyntäminen painonhallinnassa on yleistynyt viime aikoina. Ihannepainon ylläpitäminen vaatii yleensä pysyvää muutosta elämäntapoihin eli ihmisen käyttäytymiseen.
Painonhallintaryhmissä on tyypillisenä ongelmana ollut se, että laihdutustulokset ovat usein huonoja pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Karistetut kilot ovat tulleet vuosien kuluessa helposti takaisin.
- Luulen, että ongelmaa ei voida oikein muuten ratkaista kuin tuomalla painonhallintaan enemmän psykologista tietoa. Se on käyttäytymistieteellinen ongelma, arvioi dosentti Raimo Lappalainen Tampereen yliopistosta.
- Ravitsemustieto ei pelkästään ratkaise. Se johtuu ainakin osittain siitä, että tieto ei tavoita kaikkia käyttäytymisen komponentteja kuten tunteita.
Painonhallintaa tulisi psykologin mielestä tarkastella pelkkää ravitsemustietoa laajemmin eli osana hyvää elämää.
Kokonaistilanne ratkaisee
Painonhallintaohjelmissa tulisi Lappalaisen mukaan hahmottaa ihmisen kokonaistilanne. Syömiseen vaikuttavia riskitekijöitä voivat olla esimerkiksi epäsäännöllinen elämä, unettomuus tai perheriidat. Ylipainon syy ei myöskään välttämättä ole sama sitä ylläpitävät tekijät.
- Ongelmat ovat hyvin yksilöllisiä, psykologi muistuttaa.
Hoito-ohjelmassa on periaatteena, että laihduttaja voi itse valita toteutettavat muutokset. Niitä kokeillaan, ja tuloksia seurataan. Muutosten oppiminen tapahtuu kokemusten ja palautteen kautta.
- Yleensä ihmiset eivät vastusta omia ehdotuksiaan, Lappalainen summaa menetelmän hyvää puolta.
Syödään liikaa
Ylipaino on lähes aina seurausta liiasta energian saannista. Nykyajan paino-ongelman taustalla on osin se, että ihmisrotu on kehittynyt olosuhteissa, jossa ravinnonsaanti oli niukkaa ja epäsäännöllistä.
- Meidän on vaikea ymmärtää, kuinka vähän voisimme syödä, Lappalainen selittää.
Painonhallintaa vaikeuttaa niin kutsuttu opittu nälkä, joka muistuttaa varsinaista nälkää eli energian puutostilaa. Opitun nälän laukaisevat tietyt vihjeet kuten vaikkapa hajut tai ruuan näkeminen. Lisäksi ihmisillä on selvitysten mukaan synnynnäinen mieltymys makeaan ruokaan. Makean syönnin on myös havaittu lisäävän makean nälkää entisestään.
Tehokkaita keinoja makean vähentämiseen ovat ostosten jättäminen kaupan hyllyyn tai vierasvaran piilottaminen pois näkyviltä. Itsehillintää voi harjoitella vastustamalla tietoisesti vaikkapa halua syödä kaapissa oleva suklaalevyä.
Yksinkertaisuus kannattaa
Painon kanssa tuskailevan kannattaa syödä mahdollisimman yksinkertaisesti, sillä ihmisen on havaittu tulevan kylläiseksi nimenomaan johonkin tiettyyn makuu. Mitä enemmän vaihtoehtoja, sitä enemmän syödään.
- Monille on ruuasta tullut liian tärkeää, Lappalainen jatkaa.
- Me menemme liikaa tunteiden mukana eli tehdään, miten tuntuu.
Psykologi kehottaa mittaamaan ja kirjaamaan painonsa päivittäin. Havainnointi auttaa huomaamaan painon nousun ajoissa.
- Samalla mittaukset muistuttavat, että huolehdi itsestäsi.
Seurantaryhmiä vertailemalla selviää, että ihmisten paino tapaa nousta viikonloppuisin ja joulun tienoilla. Juhlapyhistä selviäminen kunnialla saattaakin olla painonhallinnan kannalta merkittävää.
Yhteiskunnallinen keskustelu tarpeen
Lappalainen peräänkuuluttaa painonhallinnasta yhteiskunnallista keskustelua.
- Ongelma koskee noin puolta Suomen väestöstä. Ei sitä voi mitenkään millään hoidoilla ratkaista.
Muun muassa ympäristön voisi suunnitella niin, että se antaa mahdollisuuksia liikkumiseen. Esimerkiksi työmatkojen kävelemistä tai pyöräilyä tulisi tukea.
Lappalainen kehottaa lisäksi pohtimaan, voisiko lihavuuden vastaiseen taisteluun käyttää jonkinlaista hintapolitiikkaa. Käytännössä se tarkoittaisi tiettyjen ruokien hintoja nostoa verokeinoin.
- Ylipaino on tavallaan yhteinen ongelma, koska se lisää terveydenhuollon kuluja.