Keskustelussa Yleisradion monimuotoisuuskoulutuksista ja niiden kustannuksista kriitikot väittävät YLE:n tuhlaavan rahaa koulutuksiin, joissa edistetään pikemminkin tiettyä ideologiaa taitojen kehittämisen sijaan. Kritiikkiä on myös esitetty niin sanotuista sensitiivisyyslukijoista ja -katselijoista.
Monimuotoisen henkilöstön tavoittelu on lähtökohtaisesti hyvä pyrkimys ja julkisen rahoituksen mediatalona YLE:n on tärkeää heijastaa yhteiskuntamme moninaisuutta.
Ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, että usein nämä koulutukset keskittyvät pinnallisiin ominaisuuksiin kuten etniseen taustaan, sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen.
Pintapuolinen monimuotoisuus ei ole pelkästään tehotonta, vaan se voi olla jopa haitallista. Useat tutkimukset osoittavat, että diversiteettikoulutukset saattavat tuottaa jopa päinvastaisia tuloksia kuin mitä niillä tavoitellaan. Lisäksi liiallinen keskittyminen ulkoisiin tekijöihin voi johtaa meritokratian unohtamiseen.
YLE:n tulisi pyrkiä ajattelun monimuotoisuuteen, jossa erilaisia näkökulmia ja ajattelutapoja arvostetaan ja edistetään organisaatiossa. Tällainen heterodoksinen ajattelu on avainasemassa, jos halutaan luoda aidosti monipuolista ja laadukasta sisältöä.
Yliopistomaailmassa, etenkin Yhdysvalloissa, on viime vuosina herännyt kasvava huoli korkeakoulujen painottumisesta progressiiviseen ajatteluun. Tutkimukset osoittavat, että yliopistojen henkilökunnan poliittiset näkemykset ovat merkittävästi vinoutuneet vasemmalle. Tämä kehitys voi johtaa näkökulmien kaventumiseen ja älyllisen monimuotoisuuden vähenemiseen.
Googlen Project Aristotle -tutkimushanke osoitti, että tiimien tehokkuudessa tärkeimmäksi tekijäksi nousi "psykologinen turvallisuus" – tunne siitä, että tiimissä voi ottaa riskejä ja esittää ideoita ilman pelkoa nöyryytyksestä tai torjunnasta. Mediaorganisaatioiden tulisi ottaa mallia tästä lähestymistavasta.
Monimuotoisuuskoulutuksissa tulisi keskittyä luomaan ympäristö, jossa erilaiset ajattelutavat ja näkökulmat voivat kohdata ja rikastuttaa toisiaan. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi kriittisen ajattelun taitojen kehittämistä, erilaisten näkökulmien aktiivista etsimistä ja rakentavan dialogin edistämistä.
YLE:n tulisi pyrkiä luomaan työympäristö, jossa jokainen työntekijä tuntee voivansa ilmaista ajatuksensa vapaasti ja jossa erilaisia näkökulmia arvostetaan. Tämä ei tarkoita, että kaikkien ideoiden tulisi olla samanarvoisia tai että kritiikki olisi kiellettyä. Päinvastoin, terve keskustelu ja rakentava kritiikki ovat olennainen osa ajattelun monimuotoisuutta.
Myös "turvallisten tilojen" käsite on paradoksaalisesti muodostunut esteeksi aidolle psykologiselle turvallisuudelle. Vaikka ajatus suojatusta ympäristöstä, jossa voi ilmaista itseään pelkäämättä syrjintää, kuulostaa hyvältä, se usein johtaa keskustelun rajoittamiseen.
Todellinen psykologinen turvallisuus syntyy ympäristössä, jossa kaikki näkökulmat ovat tervetulleita ja niitä voidaan kriittisesti tarkastella. Tässäkin pätee vanha sanonta "asiat riitelevät, eivät ihmiset".
Jori Grym
yhteiskuntatieteilijä, Helsinki