Psykiatreista ja psykologeista vain viisi prosenttia katsoo, että mielenterveyspalveluja on riittävästi. Seitsemän prosenttia arvioi, että psykiatriseen hoitoon pääsee jonottamatta.
Mielenterveyskuntoutujat itse ovat sen sijaan yllättävän tyytyväisiä saamaansa hoitoon. Yli 80 prosenttia pitää palveluja riittävinä ja laadukkaina, kolme neljästä lääkehoitoa saaneesta on tyytyväisiä lääkkeiden sopivuuteen, ja kaksi kolmesta toteaa rahojensa riittävän lääkkeisiin, kertoo tiistaina julkistettu mielenterveysbarometri.
"Ammattilaisten käsitykset lääkityksen sopivuudesta ja potilaiden taloudellisesta tilanteesta sekä työntekijöiden antamasta tuesta ovat huomattavasti synkemmät kuin kuntoutujien tai heidän omaistensa", Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Pekka Sauri kertoi.
Omaisten näkemykset mielenterveyspalveluista ovat viime vuoteen verrattuna muuttuneet kielteisempään suuntaan. Saurin mukaan tämä voi johtua siitä, että hoitotakuu ei ole tuonut odotettua parannusta tilanteeseen. Reilu puolet omaisista pitää mielenterveyspalveluja laadukkaina ja uskoo, että tarpeen vaatiessa psykiatriseen hoitoon pääsee jonottamatta.
Potilaista vajaa 40 prosenttia katsoo joutuvansa leimatuksi sairauden vuoksi. Vajaa kolmannes uskoo toisten ihmisten välttelevän heidän seuraansa.
Psykiatrien ja psykologien näkemys leimautumisesta on selvästi synkempi: peräti kolme neljästä ammattilaisesta arvelee, että mielenterveysongelmat leimaavat ihmisen. Omaisten enemmistö on samaa mieltä.
Kolmannes suomalaisista ei haluaisi mielenterveyskuntoutujia naapureikseen. Selvästi enemmän karsastetaan kuitenkin huumeiden väärinkäyttäjiä, henkirikollisia ja muista rikoksista tuomittuja sekä alkoholisteja.
Korkea koulutus ja varallisuus eivät barometrin mukaan lisää suvaitsevaisuutta. Kaikkein vähiten mielenterveysongelmaisia hyväksyvät naapureikseen johtajat, ylemmät toimihenkilöt ja akateemisesti koulutetut. Syynä voi olla halu vaalia oman asuinalueen kallista, elitististä leimaa.
Suomalaisten selkeä enemmistö on sitä mieltä, että psyykkisestä sairaudesta voi parantua täysin. Käytännössä kaikki tutkimukseen osallistuneet olivat vakuuttuneita, että mielenterveyskuntoutuja pystyy elämään normaalia elämää hyvien lääkkeiden, psykoterapian tai muun tuen avulla.
Psykiatrit ja psykologit keskittäisivät nykyistä enemmän sosiaali- ja terveyspalveluja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten auttamiseen.
Mielenterveyskuntoutujat keskittäisivät sosiaali- ja terveydenhuollon resursseja nykyistä enemmän paitsi omaan kuntoutukseensa myös eläkkeellä oleville vanhuksille, sotaveteraaneille, opiskelijoille, yksinhuoltajille ja alkoholisteille.
Koko väestö suhtautuu vähäosaisten tuen tarpeeseen paljon penseämmin.