Psykiatrisessa hoidossa olevien potilaiden henkilökohtaista vapautta ja mahdollisuutta vaikuttaa omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon tulisi lisätä. Tuoreen väitöskirjan mukaan psykiatristen potilaiden oikeudet eivät aina toteudu.
"Tyytymättömyyttä herättää erityisesti henkilökohtaisten oikeuksien rajoittaminen ja tiedon saamisen vaikeus", kertoo terveystieteiden maisteri Lauri Kuosmanen.
Kuosmanen toivoo, että potilaille annettaisiin enemmän tietoa heidän oikeuksistaan.
"Tärkeää on huomioida potilaan yksilölliset tarpeet. Myös tahdonvastaisessa hoidossa olevalla potilaalla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon", painottaa Kuosmanen.
Kuosmanen kysyi väitöstutkimuksessaan psykiatrisessa sairaalahoidossa olleilta ihmisiltä, miten heidän vapauttaan on rajoitettu hoidon aikana. Samalla kysyttiin, ovatko potilaat olleet tyytyväisiä saamaansa hoitoon.
Kielteisiä kokemuksia potilaille on kertynyt muun muassa tahdonvastaiseen hoitoon toimittamisesta ja suljettuun huoneeseen eristämisestä. Psykiatriset potilaat ovat tutkijan mukaan kuitenkin melko tyytyväisiä saamansa hoitoon.
Kantelu monimutkaista
Kuosmanen näkee parantamisen varaa myös Suomen terveydenhuollon kantelujärjestelmässä. Nykyinen järjestelmä on hänen mukaansa turhan monimutkainen.
"Kantelutahoja on monia. Järjestelmä on vaikeasti hahmotettavissa henkilölle, jolla on vakavia mielenterveyden ongelmia. Kantelijalle pitää pystyä osoittamaan yksi taho, josta hän saa asiansa toimitettua eteenpäin", toteaa Kuosmanen.
Yksi keskeinen kantelun syy on henkilökohtaisen vapauden rajoittaminen. Kuosmanen esittää koko kanteluprosessin yksinkertaistamista.
"On pyrittävä siihen, että suurin osa hankalista tilanteista selvitetään jo hoitopaikassa."
Kuosmanen toivoo, että potilaille olisi tarjolla ulkopuolista, riippumatonta tukea, mikäli kantelun tarvetta ilmenee.