Oulun kaupunki sijoittaa mielenterveyden avopalveluihin vain 70 prosenttia siitä, mitä muut Suomen suuret kaupungit, paljastaa Kuntaliiton suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailu.
Euroissa Oulun satsaus on 3,3 miljoonaa pienempi kuin muiden kaupunkien. Kaupunki aikoo korjata tilannetta kuluvan vuoden aikana.
Lääkäripula vaikeuttaa oululaisten mielenterveysasiakkaiden tilannetta entisestään. Esimerkiksi Oulun pohjoisen mielenterveystoimiston erikoislääkärille ei ole saatu sijaista, joten Tuiran päivystys toimii vain puolipäiväisesti. Potilaita ohjataan terveyskeskuksiin.
Palvelujen heikkenemistä on seurannut vierestä mielenterveysasiakkaan omainen Vuokko Isaksson. Isaksson keskusteli mielenterveyden palvelupäällikön Kari Ruonalan, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajan Raimo Järvenpään (vas.) sekä mielenterveys- ja sosiaalijohtaja Sirkka-Liisa Ollin kanssa muun muassa lääkäripulan syistä sekä kuntouttavan toiminnan riittämättömyydestä.
Liian vähän
lääkäreitä
Vuokko Isakssonin kokemuksen perusteella mielenterveysasiakkaiden ohjaaminen ylikuormitettuihin terveyskeskuksiin ei ole hyvä ratkaisu.
Hän kertoo tapauksesta, jolloin samalle ajalle hänen omaisensa kanssa oli tulossa kolme muuta potilasta. Jo mielenterveystoimiston asiakkaana olevan myös kuuluisi saada psykiatrian erikoislääkärin hoitoa.
Palvelupäällikkö Kari Ruonalan mukaan Oulun psykiatrinen päivystys on haavoittuvainen, sillä siellä työskentelee vain kaksi psykiatria. Jo yhden lääkärin jääminen sairauslomalle lamauttaa päivystyksen toiminnan melkein täysin, sillä virkoihin ei ole saatu sijaisia.
"Tuntuu ettei lääkäreitä saa rahallakaan", Ruonala sanoo. Kuormittava työ mielenterveystoimistoissa ei houkuttele erikoislääkäreitä, jotka siirtyvät mieluummin sairaaloihin.
Mielenterveyspalvelujen resurssien lisääminen on Ruonalan mukaan välttämätöntä, vaikka se ei ratkaisekaan lääkäripulaa. Lisärahalla saataisiin lyhennetyksi hoitojonoa, mikä on tämän vuoden päätavoite. Oulussa on tällä hetkellä mielenterveyden hoitojonossa 234 asiakasta, joista 87 on yli puoli vuotta odottaneita.
Kuntoutusta laajennettava
Oulun kaupungin mielenterveys- ja sosiaalijohtaja Sirkka-Liisa Olli kertoo, että parantuneen seurannan avulla mielenterveyspuolen ongelmat on jo huomattu. Kaupungilta on tulossa lisää rahaa, jotta pohjalta päästäisiin normaalitasolle. Ollin mukaan lasten ja nuorten hoitoa on jo tehostettu, ja tänä vuonna keskitytään aikuisiin ja perheisiin.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Raimo Järvenpää toteaa, että nykyään kunkin sektorin palvelusuunnitelmaan yksilöidään kaikki suoritteet ja niiden kustannukset. Päättäjät näkevät, mihin resursseja tarvitaan lisää.
Vaikeinta lienee saada valtuustossa aikaan riittävän suuri yksimielisyys siitä, kuinka tärkeää mielenterveysasiakkaiden ahdingon helpottaminen on.
Palvelupäällikkö Kari Ruonalan mukaan lisärahaa voisi kohdentaa psykoterapian ohella esimerkiksi toiminnalliseen kuntoutukseen ja ryhmätoimintoihin.
Vuokko Isaksson kaipaa lääkäreiltä aktiivisempaa otetta potilaaseen sekä parempaa tiedotusta palveluista ja tuista.
Sirkka-Liisa Olli, Raimo Järvenpää ja Kari Ruonala kiittelevät Vuokko Isakssonia aktiivisuudesta. Heidän mukaansa palvelujen käyttäjiltä saatu
tieto on olennaista ja tärkeää kehittämisen kannalta.