Psykiatrisen hoidon yhteydessä olisi nykyistä paremmin tiedostettava, että vaikka ammattilainen ja maallikko käyttävät samoja sanoja, voivat he tarkoittaa eri asioita.
Tieto ilmenee Filosofian lisensiaatti Ulla-Helena Kapialan väitöskirjasta "Voiko mielenterveyden häiriöitä ymmärtää ja nimetä? Psykiatria ja sen diagnoosinimikkeet". Kapialan väitöskirja tarkastetaan Vaasan yliopiston humanistisessa tiedekunnassa lauantaina puolilta päivin. Väitöskirja kuuluu nykysuomen alaan.
Kapialan tutkimuksen mukaan psykiatrialla ja sen ammattikielellä on vaikeaselkoisuudesta johtuva erityisluonne. Alalla käytetään nimityksiä pohtimatta riittävästi niiden todellista asiasisältöä. Psykiatrian diagnoosinimikkeet nimeävät käsitteitä, mutta ne herättävät myös tunteita.
Kapialan väitöskirjan mukaan psykiatriassa liikutaan kuvailevalla, sanallisella tasolla, jota on usein vaikea todentaa. Psykiatrian sanastosta poikkeuksellisen suuri osa on yleiskieleen perustuvaa, mistä seuraa arkikielessä tuttuuden vaikutelmaa mutta myös epävarmuutta ja tulkintavaikeuksia.