SAK:n puheenjohtajan paikalta väistynyt Lauri Ihalainen ei pyri valtakunnansovittelijaksi. Ihalainen ilmoitti ratkaisustaan heti työviikon alkajaisiksi. Perusteluna on se, että kausi olisi jäänyt vain nelivuotiseksi, mikä on liian vähän. Samalla vältettiin keskustelu muodollisten kelpoisuusehtojen täyttymisestä. Ihalaisella ei ole vaadittavaa korkeakoulututkintoa.
Perustelut ovat hyviä, mutta jotakin puuttuu. Ihalainen olisi ilman muuta ollut pätevä valtakunnansovittelijaksi ilman tutkintoakin. SAK:n puheenjohtajana hän sai 19 vuotta parasta mahdollista koulutusta työriidoista ja niiden syistä. Sellaista oppia ei saa mistään yliopistosta.
Ehkä Ihalaista kannattaisi koettaa puhua ympäri. Hänen osaamistaan tarvittaisiin. Maasta ei yksinkertaisesti löydy toista, joka nauttisi yhtä suurta luottamusta neuvottelupöydän molemmilla puolilla.