Vain yhden keihään kaaren tähden. Näin voi pelkistää viikonvaihteessa Lappeenrannassa pidetyt Kalevan kisat. Tero Pitkämäen pisin heitto olikin sitä komeampaa katsottavaa. Muutoin SM-kisat olivat unettavat. Yksi Pitkämäki ei tee kuitenkaan kesää Suomen aneemiseen yleisurheiluun. Jukka Keskisalon loukkaantumisen ja Tommi Evilän ainakin vielä hämärän peitossa olevan kunnon takia mitalinälkäisen kansan odotukset kohdistuvatkin yhä enemmän Pitkämäkeen.
Lohtua ankeuteen toi se, että nuoret lupaukset löivät itsensä läpi monessa lajissa. Maailmanluokan yleisurheilun tulevaisuus Suomessa on paljolti sen varassa, jaksaako uusi urheilijasukupolvi rääkätä itseään aikuisiässä. Jos ei, huippuyleisurheilun päivät Suomessa alkavat olla luetut. Vai onko niin, että vanhempi penkkiurheilijapolvi vaatii liikaa muistelemalla vanhoja?