Perussuomalaisia on hiillostettu pitkään sanomaan sanansa rasismista, rotusyrjinnästä. Puolueen eduskuntaryhmä täytti odotukset keskiviikkona julkaisemalla lausuman, jossa se tuomitsee kaikkinaisen rasismin ja syrjinnän sekä sanoutuu siitä irti.
Tämä tapahtui kokouksessa, jossa nuhdeltiin yhtä perussuomalaisten kansanedustajaa, Teuvo Hakkaraista, tämän tummaihoisia halventavista neekeriukkokommenteistaan.
Perussuomalaiset on puolueena ollut hiljaa rasismista tähän saakka. Ei ihme, sillä puolue on profiloitunut maahanmuuttovastaisena puolueena ja sen kannattajat ovat käyttäneet kovaa kieltä muiden kulttuurien ja rotujen edustajista muun muassa internetin keskustelupalstoilla.
Perussuomalaiset sanoo suoraan tuomitsevansa kaikki etniseen, uskonnolliseen, kulttuuriseen, aatteelliseen, kielelliseen tai poliittiseen ryhmään kohdistuvan yleistävän tai valheellisen mustamaalauksen.
Ero muiden puolueiden vastaaviin kantoihin löytyy lähinnä siitä, että perussuomalaiset korostaa selvästi enemmistön suojaa.
Syrjinnän vastaisen toiminnan tulee perustua siihen, että se koskee kaikkia riippumatta millaisiin ryhmiin kukin kuuluu. Voimassaoleva yhdenvertaisuuslaki ei jaottele ihmisiä enemmistöihin ja vähemmistöihin, vaan se lähtee siitä, että on olemassa tietyt kriteerit, joiden perusteella ei saa syrjiä.
Perussuomalaiset sanoutuu irti niin sanotusta positiivisesta syrjinnästä, millä tarkoitetaan erityistoimia heikoimmassa asemassa olevien auttamiseksi. Yhdenvertaisuuslaki puolestaan sallii tällaisen toiminnan tarkoin rajatuissa tapauksissa; silloin kun suhteellisesti huonommassa asemassa olevien asemaa halutaan parantaa todellisen tasa-arvon saavuttamiseksi.
Suomessa on vanhoihin omiin vähemmistöihin, romaneihin ja saamelaisiin, sovellettu eritystoimia, ja niistä on saatu hyviä kokemuksia. Näiden ryhmien asema olisi paljon nykyistä heikompi, jos näin ei olisi toimittu. Maailmalta löytyy lukuisia surullisia esimerkkejä siitä, miten käy, jos vähemmistöjen erityistarpeet jätetään vallan huomioimatta vetoamalla siihen, ettei vastaavaa voida tarjota enemmistölle.
Itse asiassa koko suomalainen sosiaalipolitiikka perustuu positiivisen syrjinnän periaatteelle. Jos ihminen ei pärjää omin avuin, saattaa hän saada osakseen erityiskohtelua. Perussuomalaistenkin huolenaiheita, köyhyyttä ja pitkäaikaistyöttömyyttä, tuskin pystytään vähentämään ilman sellaista auttamista, jota ei kuitenkaan kohdisteta kaikkiin kansalaisiin.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän julkilausuma tuskin muuttaa muuksi sitä, että muukalaisvastaisuus elää syvällä osan kannattajakunnan keskuudessa. Toivottavasti tämä herättää edes jossain määrin hillitsemään ulkomaalaisia vastaan kohdistuvaa kiihotusta ja vihaa.
On hyvä muistaa, että vaikka maahanmuuttajien määrä Suomessa on kasvanut, eivät heihin liittyvät ongelmat suinkaan ole maamme ongelmista suurimmat.