Aleksei Kozlov näyttää länsimaisen toisinajattelijan toisinajattelijan ruumiillistumalta: lävistyksiä, pitkä tukka ajeltu sivuilta kaljuksi, maiharityyppiset vaatteet roikkuvat veltosti nuoren miehen yllä. Kyseessä on kuitenkin venäläinen järjestöaktiivi, yksi niistä jotka ovat joutuneet Putinin hallinnon hampaisiin.
Kozlov kuuluu jonkinsorttiseen vihreään vaihtoehtojärjestöön, yhteen lukuisista pienistä venäläisjärjestöistä, jonka vuoden takainen kansalaisjärjestölaki asetti tiukkoihin pihteihin. Se oli ehtinyt rekisteröityä ennen lain voimaantuloa, joten pahimman kohtalon eli viranomaisten mielivallan toimintalupaa myönnettäessä se onnistui välttämään.
Mutta vallanpitäjät pystyvät hankaloittamaan rekisteröityjenkin järjestöjen toimintaa monin tavoin. Esimerkiksi kokoontumisvapaus pitäisi periaatteessa olla rajoittamaton, mutta viranomaiset päättävät jokaisen mielenosoituksen kohdalla, voidaanko se sallia, missä paikassa, mihin kellonlyömään ja millaisen osanottajamäärän pohjalta, Aleksei Kozlov kertoi venäläisten kansalaisjärjestöjen tapaamisessa perjantaina. Sen oli kutsunut koolle vihreiden kansanedustaja Heidi Hautala Suomen Moskovan-suurlähetystöön.
Vastamielenosoituksen vaara kiellon peruste
Rangaistuksia on jaettu "laittomasta mielenosoituksesta", vaikka lakiteksti ei tunne kyseistä ilmausta. Syytteen perustelu voi kuulua myös "ilmoittamatta jätetty mielenosoitus" tai "miliisin määräysten rikkominen".
Kozlov kertoi, että henkilö, joka on tuomittu laittoman mielenosoituksen järjestämisestä, ei voi seuraavan vuoden aikana asettua ehdokkaaksi vaaleissa.
Mielenosoituskeskus-nimiseen järjestöön kuuluva Sergei Lukashevski puolestaan huomautti, ettei viranomaisten tarvitse mitenkään perustella päätöksiään. Joskus kiellolle on kerrottu perusteeksi "vastamielenosoituksen vaara".
Laaja oppositiojärjestöjen yhteenliittymä ei saanut lupaa ensi viikon lauantaille 5 000 hengen mielenosoitukseen Moskovan keskustaan, koska "se häiritsisi autoliikennettä". Seuraavana päivänä kuitenkin samaisella alueella puutarhakehän sisäpuolella marssii Putinin tukeva nuorisojärjestö 70 000 osanottajan voimin.
Uutta kansalaisjärjestölakia valvovat viranomaiset toimivat lähes rajattomin valtuuksin. Ne pystyvät vaatimaan dokumentteja ja asettamaan ehtoja toiminnalle.
"Laki on kirjoitettu siten, että on lähes mahdotonta olla rikkomatta sitä", kertoi varsin uutta ihmisoikeusjärjestöä edustava Juri Dzhibladze. Toimintakriteerit on ei-juridisia, sellaisia kuin "kansallinen intressi" tai "kulttuurinen erikoislaatu" tai "omaperäisyys", Dzhibladze luetteli. Monimutkainen rekisteröitymisprosessi
Kaikkien ulkomaisten järjestöjen piti rekisteröityä uuden lain myötä. Sellaiset tunnetut järjestöt kuin Amnesty tai Human Right Watch saivat toimintaluvan, mutta esimerkiksi saksalaiselta Kondrad Adenauer säätiöltä se evättiin. Viimeksi mainittu on lähellä Saksan hallitsevaa CDU-puoluetta.
"Rekisteröintiprosessi on niin monimutkainen, että sen takaa on helppo nähdä poliittisia päämääriä", kertoi saksalaista Heinrich Böll säätiötä edustaja Jens Siegert.
Siegert arveli kuitenkin, että ulkomaiset järjestöt ovat paremmassa asemassa, koska Venäjän valtaapitävät eivät halua joutua hakaukseen länsimaiden kanssa.
Moskovan Helsinki-ryhmää edustava toisinajattelijaveteraani Ljudmila Aleksejeva puolestaan huomautti, että neuvostoaikoina demokraattisten maiden tuki venäläisoppositiolle oli suurempi kuin nyt. "Tänä päivänä meitä kyllä kuunnellaan mutta lisätään, ettemme voi tehdä mitään".