Pro­sent­ti­tai­teel­la vi­rik­kei­tä

Oulun kaupunginarkiston edessä on pitkästi vankkaa punatiiliaitaa. Sen päälle on hiljan ilmestynyt oululaissyntyisen, Orimattilassa asuvan kuvanveistäjä Virpi Kannon tekemää prosenttitaidetta.

Betoniveistoksia tiiliaidalla. Virpi Kannon prosenttitaideteos löytyy Oulun kaupunginarkiston edestä, Kansankadun varrelta. Kuvassa taiteilija itse aidalla, ja lippistä heiluttaa hänen viisivuotias poikansa Jaakko.
Betoniveistoksia tiiliaidalla. Virpi Kannon prosenttitaideteos löytyy Oulun kaupunginarkiston edestä, Kansankadun varrelta. Kuvassa taiteilija itse aidalla, ja lippistä heiluttaa hänen viisivuotias poikansa Jaakko.
Kuva: Heikki Sarviaho

Oulun kaupunginarkiston edessä on pitkästi vankkaa punatiiliaitaa. Sen päälle on hiljan ilmestynyt oululaissyntyisen, Orimattilassa asuvan kuvanveistäjä Virpi Kannon tekemää prosenttitaidetta.

Kaksi betonista reliefilaatikkoa ja toistakymmentä tyyliteltyä ihmishahmoa seistä napottavat rivissä Kansankadun varrella.

Pienehköjen betoniveistosten savesta muovaillut mallikappaleet ja kipsimuotit on tehty taiteilijan työhuoneella.

Valutyö tehtiin Rajaville Oy:n betonitehtaalla Oulussa ja syntyi rouheaa epävalmiin oloista pintaa, jota erilaiset betonissa käytetyt kiviainekset värittävät.



Arkistolaitoksen merkitys


Teoskokonaisuuden on tarkoitus kuvastaa arkistolaitoksen yhteiskunnallista merkitystä, kerätyn tietomäärän kerroksellisuutta ja historiallista jatkumoa. Ja miksei myös sitä, että arkistointi on osa meidän kaikkien elämää.

Jäykästi kädet saumoissa seisovissa hahmoissa on naivistisuutta ja viittauksia suomalaiseen kansantaiteeseen.

Veistoksista syntyy hauska kavalkadi tyyppejä, jota katsoo mielellään Kansankadulta ohi kulkiessaan ja miksei myös lähempää.

Teos herättää positiivisella tavalla huomiota. Integrointi tiiliaitaan olisi vain voinut olla mietitympi.

Nyt betoniset hahmot jäävät vähän irrallisiksi ja taide tuntuu enemmän lisältä kuin prosenttitaiteen idean mukaiselta osalta arkkitehtuuria.



Valoisia luontotunnelmia


Kaupunginarkiston tavoin myös Tuirassa sijaitsevan Lassintalon peruskorjauksessa on sovellettu prosenttiperiaatetta kuvataiteen hankinnassa.

Vanhainkodin sisääntuloaulaan on sijoitettu helsinkiläisen taidemaalarin Heli Hiltusen suuri panoraamamaisema nimeltä Aamu. Maalauksessa katsotaan aamuisesti vielä hämärältä rannalta jo valossa kylpevälle järvelle.

Teoksen aulatilaan synnyttämä odotuksen tunnelma on toiveikas. Syntyy virikettä ympäristöön. Samaa valoisuutta on myös Hiltusen toisessa maalauksessa nimeltä Omenapuu.

Omenapuu löytyy Lassintalon palvelukeskuksen päiväoleskelutilasta. Aamun tavoin se on maalattu Hiltuselle tyypillisellä hiukan utuisella tavalla, joka nyt tuntuu erityisen hyvin sopivan aihevalinnan kanssa yhteen.



Kaislarantojen herkkyyttä


Toinen Lassintalon prosenttitaiteilijoista on oululainen tekstiilitaiteilija Maija Paavola, jonka teokset löytyvät talon kerroksista.

Ylimmän kerroksen yhteistilaan on sijoitettu neliosainen huovutustyö nimeltä Sama tunne, neljä päivää.

Kolmannesta ja toisesta kerroksesta tapaa tekstiiliteokset, joissa on kaislarantojen herkkyyttä.

Paavolan töille, varsinkin herkimmille niistä, ei oikein ole löytynyt sijoituspaikkaa kalustuksen seassa. Teokset vaatisivat rauhaa. Hiukan voi myös epäillä hennosti tehtyjen tekstiilien kestävyyttä arjen käytössä.

Ilmoita asiavirheestä