Keksijät ja tuotekehittäjät joutuvat nykyisin yhä nopeammin miettimään kansainvälistymistä ja kansainvälisyyttä.
Oulun yliopiston innovaatioasiamies Pekka Räsänen vahvistaa, että useilla yrityksillä tähtäin on yhä useammin Euroopassa tai Yhdysvalloissa.
"Selkeästi yritykset ovat muuttaneet strategiaa niin, että ne jättävät ensimmäiset patenttihakemuksensa muualla kuin Suomessa", hän toteaa. "Myös pääomasijoittajat arvostavat kansainvälisiä patentteja."
Kansainvälistyminen näkyy dramaattisimmin juuri patenttitilastoissa. Kansallisten patenttihakemusten määrä on reilun kymmenen vuoden aikana hiipunut. Samaan aikaan suomalaiset ovat alkaneet tehdä kansainvälisiä patenttihakemuksia, joilla ne tähyävät Euroopan, USA:n ja Aasian suuntiin.
Keksijäkansa ei siis ole tylsistynyt, mutta toiminta on ammattimaistunut ja kansainvälistynyt. Väkilukuun suhteutettuna suomalaiset ovat maailman toiseksi kekseliäintä kansaa. Vain sveitsiläiset kiilaavat edelle.
Rajojen aukeaminen on näkynyt myös Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) toiminnassa. PRH kun käsittelee kansallisten hakemusten lisäksi suurimman osa suomalaisten tekemistä kansainvälisistä hakemuksista.
"Kokonaiskysyntämme on kasvanut ja toiminta on muuttunut kansainvälisemmäksi", selvittää PRH:n patentti- ja innovaatiolinjan johtaja Pekka Launis.
Kuvaavaa on, että kun Suomi liittyi Euroopan patenttisopimukseen vuonna 1996, oli PRH:ssa töissä 58 tutkijaa. Nyt heitä on 113. Ylivoimaisesti suurin osa hakemuksista tulee ja käsitellään nykyisin englannin kielellä. Kansainväliset patenttihakemukset kulkevat PRH:n kautta eteenpäin.
Lue lisää tiistain Kalevasta!
