On sunnuntai-ilta ja kello on kahdeksan. Pronssipeli on päättynyt lähes kaksi tuntia sitten.
Yksinäinen farmariauto vaeltaa edestakaisin Teuvo Pakkalan katua Raksilan jäähallin edessä. Torvi törähtelee ja takaikkunasta hulmuaa Kärppien lippu.
Vai ettei pronssia muka arvosteta!
Tuo pieni episodi osoittaa, että himmeimmästäkin mitalista heijastelee voittamisen riemu. Pohjoisamerikkalaisessa urheilukulttuurissa pronssia ei edes ole olemassa. Ruotsissakaan jääkiekko ei tunne pronssipeliä, vaan himmein mitali jaetaan välierässä hävinneelle runkosarjan sijoituksen perusteella.
Raksilan jäähallin upea yleisö osoitti todeksi sen, että ainakin Ruotsissa pronssiottelun palauttamista kilpailukalenteriin kannattaisi vakavasti harkita. Oliko sunnuntain ottelu tunnelmaltaan liigahistorian kenties paras pronssiottelu?
Aika huikaiseva otteluksi, jonka ei pitänyt olla mitään.
Kärppien ensimmäinen pronssi 1980 nostatti Oulussa suuria tunteita, jotka paisuivat täyteen hurmokseen ikimuistoisena mestaruusvuonna 1981. Tuon 1980 pronssin ratkaisi kaikkien aikojen paras kärppäkiekkoilija Reijo Ruotsalainen, joka muutama sekunti ennen loppua otti kiekon oman maalin takaa ja kävi tekemässä 8-7-voittomaalin ohi maalivahtilegenda Jorma Valtosen. Kansa laski loppusekunteja seisoalleen nousten ja rakensi huikean karnevaalin.
Yhteensä viisi pronssimitalia voittanut Kärpät on SM-liigan pronssitilastossa toisena HPK:n (7) jälkeen. Kärpät on vienyt näitä mitaleita kovalla prosentilla, sillä kuudessa pronssitaistossa vain kerran (2001) Kärpät on lähtenyt areenalta pää painuksissa.
Jos kymmenen vuotta siten joku olisi ennustanut, että vuosina 2003-2006 Oulussa juhlitaan neljää peräkkäistä liigamitalia, hän olisi löytänyt helposti töitä hauskuuttajana.
Tätä taustaa vasten Kärppien nousu konkurssikypsästä ja päähän potkitusta organisaatiosta 2000-luvun mahtiseuraksi tuntuu ihmeeltä.
Vaikka Kärpät sai pronssin myötä turkkiinsa pienen tahran, matka suurseurojen joukossa jatkuu myös lähivuosina. Hyvä taloudellinen tulos takaa se, että pelimerkkejä kilpailukykyisen joukkueen rakentamiseen on riittävästi.
Jos maailmalla liikkuvat varmat huhut pitävät paikkaansa, Sveitsiin suunnistava Petr Tenkrat ei ole ainoa kärppä, joka vaihtaa maisemaa.
Juha-Pekka Haataja ja Pekka Saarenheimo pukeutuvat ensi kaudella Lukon sinikeltaiseen nuttuun. Mika Pietilän sopimusta ei jatketa.
NHL:n managerit kärkkyvät ainakin Niklas Bäckströmin, Lasse Kukkosen ja Jari Viuhkolan kintereillä. Mahdollisten siirtojen takaraja on kesäkuun 15. päivä.
Tulopuolella on Teemu Normio -niminen jääkiekkoilija Raumalta. Ulkomaalaisosastossa on nyt kaksi paikkaa vapaana, ja Kärpät katselee mielellään edelleenkin Tshekkiin. Kansalaisuus ei ole kynnyskysymys, mutta tällä kaudella SM-liigassa nähtiin aivan liikaa puolikuntoisia ehtoopuolen kiekkoilijoita niin Kanadasta kuin Yhdysvalloista.
Oman mausteensa ensi kauteen antaa Nordic Trophy, joka on laatuaan ensimmäinen kahdeksan joukkueen suomalais-ruotsalainen miniturnaus ja jossa Kärpät on mukana. Se pelataan alta pois ennen kuin SM-liigakausi 2006-2007 alkaa.
Kärppien katse on taas suunnattu eteenpäin. Jatkuuko mitaliketju myös 2007?
jouko.vuorjoki@kaleva.fi