Pron ja Paltan välinen kiista sotkee kil­pai­lu­ky­ky­so­pi­mus­neu­vot­te­lu­ja

Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen arvelee, että ICT-alan toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä koskevat kilpailukykysopimuksen...

Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen arvelee, että ICT-alan toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä koskevat kilpailukykysopimuksen soveltamisneuvottelut eivät ehdi valmistua hallituksen budjettiriiheen mennessä. Riihi pidetään elo-syyskuun vaihteessa.

Kivenä kengässä hiertää Pron ja työnantajajärjestö Paltan välinen kiista vuokratyövoiman käytöstä ICT-alalla.

Malisen mukaan neuvotteluja ICT-alan toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden kilpailukykysopimuksesta ei neuvotella, ennen kuin vuokratyövoiman käytöstä on päästy ratkaisuun.

Tarkalleen ottaen kilpailukykysopimuksen soveltamisneuvotteluja ei ole edes aloitettu, vaan kiista juontaa juurensa työllisyys- ja kasvusopimuksen toiseen vaiheeseen, Malinen kertoo.

- Emme ole neuvotelleet Paltan kanssa kilpailukykysopimuksesta, emmekä neuvottele, ennen kuin työllisyys- ja kasvusopimuksen kakkosvaihe on sovittu.

Ammattiliitto Pron ICT- ja viestintäsektorin johtaja Anssi Vuorion mukaan neuvottelupöytään palataan keskiviikkona.

Vuokratyön käyttö ja sen käytännöt ICT-alalla ovat Vuorion mukaan olleet esillä jo pidemmän aikaa. Pron mukaan alalla käytetään esimerkiksi runsaasti ketjutettuja määräaikaisia työsuhteita.

Pitkään jatkunut kiista

Paltan varatoimitusjohtajan Tuomas Aarton mukaan kilpailukykysopimus tai työ- ja kasvusopimus eivät liity millään tavalla jo vuosia jatkuneeseen kiistaan vuokratyön käytöstä.

- Vuokratyön ehtojen kiristäminen on ollut Pron ikiaikainen vaatimus, jonka he ovat kytkeneet viime aikojen liittoneuvotteluihin ja nyt näköjään myös kilpailukykysopimukseen.

Aarton mukaan vuokratyön käytöstä tulisi sopia normaaleilla liittokierroksilla eikä sitä pitäisi kytkeä keskitettyihin ratkaisuihin.

ICT-alan sekä ylempien toimihenkilöiden mukanaolo kilpailukykysopimuksessa voisi hinata sopimuksen kattavuuden hieman lähemmäs 90 prosenttia. Sopu koskisi 12 000 työntekijää. Jos 90 prosenttia täyttyy, hallituksen veronkevennykset ovat 515 miljoonaa euroa. Jos luku jää sen alle, veroale on sata miljoonaa pienempi.

Tällä hetkellä kilpailukykysopimuksen kattavuus on noin 87 prosenttia. Seuraavasta rajapyykistä eli 90 prosentista uupuu noin 60 000 työntekijää.

Jorma Malisen neuvotteluja koskevista arvioista kertoi tiistaina ensimmäisenä Lännen Media.

Ilmoita asiavirheestä