Joka toinen suomalainen olisi valmis laskemaan promillerajan liikenteessä 0,2:een. Lisäksi joka viides voisi harkita kannattavansa muutosta. Vain 13 prosenttia vastustaa jyrkästi. Näin kertoo Kalevan Taloustutkimus Oy:llä teettämä kysely, jossa tiedusteltiin näkemyksiä alkoholinkäyttöön.
Jokainen tietää, ettei alkoholi sovi rattiin. Silti rattijuopot aiheuttavat peräti joka neljännen kuolemaan johtavan onnettomuuden Suomen teillä. Rajan kiristämisen puolesta puhuu sekin, että suomalaiset käyttävät tilastojen mukaan edelleen eniten alkoholia Pohjoismaissa.
Poliisi on ajanut promillerajan laskua Ruotsia ja Norjaa vastaavalle tasolle jo pitempään. Se ei yksin riitä. Oppi on aloitettava jo kouluista ja tueksi luotava verethyydyttäviä sanktioita. Pelko sakkoja kohtaan säikäyttäisi ainakin osaa pyrkimästä rattiin. Lisäksi ehkäistäisiin sitä, että tien päällä kärähtävät kasautuisivat säästötoimien takia muutenkin kurimukseen joutuneen oikeuslaitoksen harteille.
Esimerkiksi Isossa-Britanniassa promilleraja on korkea 0,8, mutta rattijuoppo voi saada lähes 6 000 euron sakot. Kun Suomessa riittää juoppokuskille 15, niin Ruotsissa mätkäistään vähintään 40 päiväsakkoa.
Uusi hallitus on lykännyt uuden alkoholilain esittelyä, mutta eivät pykälät ole ennenkään pystyneet muuttamaan suomalaisten vähättelevää asennetta viinan haittavaikutuksia kohtaan. Juomakulttuuri pysyy humalahakuisena ja sosiaalinen kontrolli on vähäistä. Yksi kalja ei tee kuin vihaiseksi, miettii kansa.
Asenteet muuttuvat kovin hitaasti, mutta pientä toivoa on näkyvissä. Viina on tehnyt tilaa viinille, ja nuorison juomiskulttuuri on jo osin järkevöitynyt. Silti on joka kymmenes rattijuoppo 18–24-vuotias.
Pääkirjoitus