Seefeldin MM-joukkueen joukkueenjohtaja Olli-Pekka Kärkkäinen saapuu vauhdilla ja touhukkaana suomalaisten majapaikkaan hotelli Lärchenhofiin. Kärkkäinen on myöhässä ja kiireinen.
Juttua Pekingin 2022 olympiahankkeesta ja kestävyyslajien tutkimussuunnitelmista alkaa pudota kuin Mertarannalta selostusta.
– Pekingin projekti alkoi syyskuussa, Olympiakomitean huippu-urheiluyksikössä (HUY) kestävyyslajeista vastaava Kärkkäinen aloittaa.
Hankkeessa työstetään olympialaisiin valmistautumista yllättäen suomenkielisellä otsikolla "arvokisavalmistautuminen". Maastohiihdossa tutkimus- ja kehitystyö keskittyy kisapaikan oloihin ja lajin muutoksiin.
Pekingin kisoissa maastohiihto järjestetään Zhangjiakoun alueella 1 650–1 700 metriä merenpinnan yläpuolella.
– Siellä kilpailemiseen liittyy oikeasti hypoksia-tilanne (keskushermoston hapenpuute). Sinne ei voi mennä suoraan merenpinnan tasolta kilpailemaan kuten tänne Seefeldiin, Kärkkäinen kertoo.
Sopeutumista korkeuteen selvitetään Ampumahiihtoliiton, Hiihtoliiton, huippu-urheiluyksikön ja Vuokatin liikuntateknologian yksikön yhteistyönä.
Alppiteltat kotikäyttöön
Suomalaiset hyödyntävät alppimajoja ja -telttoja, joiden avulla urheilija voi viettää aikaa niukassa hapessa. Olympiakomitea on varmistanut sekä Maailman antidopingneuvostosta Wadasta että Kansainvälisestä hiihtoliitosta, että niiden käyttö hyväksytään.
– Ne ovat yleistyneet maailmalla. Esimerkiksi briteillä on kymmeniä majoja, Kärkkäinen tietää ja mainitsee kestävyysjuoksija Mo Farahin alppimajojen mannekiiniksi.
– Merkittäviä hyötyjä saadaan lyhytaikaisestakin käytöstä. Laitteet ovat parantuneet, ja alppiteltat ovat niin edullisia, että ne sopivat myös kotikäyttöön.
Tuhat paria ei aina riitä
Projektipäällikkö Teemu Lemmettylä on jo tutustunut Zhangjiakoun oloihin. Hän matkaa syksyllä Kiinaan uudestaan yhdessä professori Vesa Linnamon kanssa.
Seefeldin tapaan lumi on kisapaikalla erilaista kuin Suomessa. Lumen ominaisuudet on tunnettava, jotta hiihtäjälle löydetään oikea suksi, pohjan kuviointi ja voitelu.
– Hiihdosta on tullut valtavan teknistä. Meillä voi olla tuhat paria suksia, eikä jollekin hiihtäjälle silti löydetä päivän keliin kilpailukykyistä suksea, Kärkkäinen selittää.
Dieselit kielletään hiihdossa
Lisäksi maastohiihto on lajina murroksessa. Ladut, välineet, vauhdit, hiihtomatkat ja hiihtotapa ovat muuttuneet 1980-luvulta, jolloin tutkijat Heikki Rusko ja Heikki Kantola selvittivät perus-, nopeus- ja vauhtikestävyyden käsitteet.
– Nykyhiihdossa tarvitaan nopeutta, voimaa ja koordinaatiota. Hermolihasjärjestelmän toiminnalla on aivan eri vaatimustaso, ja tätä on vaikeampi mitata kuin laktaatteja.
Kyse on voimantuotosta. Esimerkeiksi Kärkkäinen haarukoi Johannes Hösflot Kläbon ja Federico Pellegrinon.
– Hiihtoon tarvitaan uudenlaisia tyyppejä. Dieselit eivät enää pärjää.