Venäjän presidentinvaali sujui lopputuloksineen ja vilppiepäilyineen odotusten mukaisesti. Jos oppositio jatkaa mielenosoituksiaan, Putinia odottavat kovat ajat.
Venäjän sunnuntainen presidentinvaali meni Kremlin vallanpitäjien käsikirjoituksen mukaisesti. Pääministeri Vladimir Putin valittiin presidentiksi jotakuinkin yhtä selvin numeroin kuin mielipidemittauksissa ennakoitiin.
Putinin ääniosuus nousi jopa yllättävän korkeaksi, 64 prosenttiin. Ei ollut missään vaiheessa epäselvyyttä, etteikö häntä valittaisi presidentiksi. Enemmänkin arveluja aiheutti se, saako hän ensimmäisellä äänestyskierroksella yli puolet äänistä ja tuleeko siten valituksi ilman toista kierrosta.
Jos vaalituloksesta halutaan löytää jonkinsorttinen yllätys, se on liikemiesmiljardööri Mihail Prohorovin kolmas sija lähes kahdeksan prosentin ääniosuudella. Putinin äänimäärä pääkaupunki
Moskovassa jäi alle 50 prosentin kun taas Prohorov nousi toiseksi noin 20 prosentin kannatuksellaan. Tuloksista voi päätellä myös, että kommunistien kannatus laskee sitä alemmas mitäenemmän aikaa kuluu neuvostoajoista.
Prohorov pärjäsi hyvin ottaen huomioon, että hän on varsin tuore poliittinen kasvo eikä häntä tunneta kaikkialla Venäjällä. Kuna ja jos Prohorov jatkaa politiikassa, hänestä saattaa kehittyä se varteenotettava voima, joka kykenee kokoamaan merkittävän osan hajanaisen opposition riveistä valtaeliittiä vastaan.
Oppositio leimasi presidentinvaalit vilpillisiksi. Putinin kannattajien mielestä ne olivat Venäjän kaikkien aikojen puhtaimmat.
On selvä asia, että vilppiä tapahtui ainakin Tšetšenian kaltaisissa tasavalloissa. Tšetšeniassa äänestysprosentiksi ja Putinin ääniosuudeksi ilmoitettiin yli 99.
Vaikka Venäjällä vaalivilpillä on pitkät perinteet jo Neuvostoliiton ajoilta, kansainvälisten vaalitarkkailijoiden ensiarvioiden mukaan kovin räikeitä väärinkäytöksiä ei havaittu tapahtuneen ainakaan Moskovan ja Pietarin kaltaisissa suurkaupungeissa.
Joitakin mainintoja on karuselleista eli linja-autoista, joilla ihmisiä kerrotaan kuljetetun äänestämään vaalipaikalta toisille.
Todellinen ongelma oli siinä, että oppositiolta puuttui varteenotettava vastaehdokas Putinille. Venäjän vaalijärjestelmä, jota on luvattu uudistaa parlamenttivaalien jälkeisen liikehdinnän ansiosta, on mahdollistanut ehdokkaiden hylkäämisiä ja estänyt puolueiden rekisteröitymistä.
Iso merkitys äänestäjien käyttäytymiseen on sillä, että valtamediassa, etenkin laajat kansanjoukot tavoittavilla valtiollisen televisioyhtiön kanavilla, Putin on saanut ylivoimaisesti eniten ja positiivisinta huomiota.
Kun ottaa huomioon, mitä mielipidetiedustelut ennakoivat, vaalien lopputulos vastaa odotuksia. Presidentinvaalit olivat paljon rehellisemmät kuin joulukuun duuman vaalit. Tosiasia on, että
Putin on yhä varsin suosittu siitä huolimatta, että hän on menettänyt karismaansa.
Putinin valinta merkitsee, että Venäjä jatkaa Boris Jeltsinin valtakauden jälkeen ryhmittyneen eliitin komennossa. Meno ei silti voi jatkua entisellään, siksi laajaksi Putinin vastainen liikehdintä on yltynyt. Putinin testi on, pystyykö tiedustelupalvelun kasvatti vastaamaan muutospaineeseen.