Jo ensimmäiset kokoukset ja tilaisuudet, joihin hiljattain työnsä maaseutututkimuksen tutkimusprofessorina aloittanut Toivo Muilu on osallistunut, ovat osoittaneet, että pohjoisen maaseutuprofessuurista odotetaan paljon.
Monipuolisen ja laajan alueesta tekee se, että toimenkuvaan kuuluvat kaikki hierarkiatasot. Asiat yltävät Raahen seutukunnasta lähtien aina maakunnan, Pohjois-Suomen ja valtakunnan tason kautta kansainväliselle tasolle.
"Alkuvaiheen tehtävänä onkin yhteisen rajapinnan etsiminen. Pohjoisen maaseudulle olisi tietysti ollut hyvä, jos tällainen hanke olisi aloitettu jo 10-20 vuotta sitten. Työtä kyllä selvästi riittää edelleen."
Muilun mukaan maaseutututkimus on viimeisten vuosien aikana selvästi saanut puhtia professuurien ja maaseutuopetuksen kautta. Hän näkeekin akateemisten tutkimushankkeiden edistämisen ja synnyttämisen keskeisiksi asioiksi, joita professuuri tuo mukanaan. Se tarkoittaa niin perus- kuin jatkotutkimustakin.
Maaseutumaantieteilijä Muilu muistuttaa maaseudun ja kaupungin käytännössä olevan kuin erottamaton pariskunta. Maaseudulla tapahtuvat asiat heijastuvat tavalla tai toisella kaupunkikeskuksiin.
Esimerkiksi voisi ottaa väestön vähenemisen erityisesti syrjäisemmiltä maaseutualueilta. Kun etenkin työikäinen väestö muuttaa suuriin keskuksiin, merkitsee se kaupungeissa palvelurakenneinvestointeja. Maaseudulle syntyy herkästi hukkakäyttöä, kun kaupungeissa on pakko rakentaa uutta.
"Kysymys on isoista rahavirroista, yhteiskunnan panostuksesta kumpaankin päähän. Se on ehkä suurin ongelma inhimillisen puolen ohella - ihmisen pitäisi saada asua siellä, missä haluaa, oli se sitten maaseutu tai kaupunki."
EU:n vaikutus merkittävä kylätasolla
Tutkimuksen ja kehittämisen kannalta Toivo Muilu katsoo EU:lla ja sen ohjelmaperusteisella työllä olleen hyvin ratkaiseva merkitys kylätasolle. Leadereistä ja muista vastaavista on tullut kyläyhteisöissä peruskäsitteistöä.
"1970- ja 1980-luvuilla tehtiin kylätutkimuksia, mutta ne olivat enemmän kuntalähtöisiä. EU:n myötä on tullut ohjelmallisuus eli hankkeet kytkeytyvät toisiinsa ja suuriin linjoihin sekä liittyvät suuriin kokonaisuuksiin. Se ei enää ole yksinäistä erillistä puuhastelua kylillä, vaan taustalla on suuri joukko toimijoita. Näissä toimii tietynlainen kumppanuusperiaate."
Kylätutkimuksesta on myös tullut järjestelmällistä. Se perustuu valtakunnalliseen kyläohjelmaan, joka sitten maakuntien liitoissa puretaan hankkeiksi ja lopulta mennään kylille. Esimerkiksi Asu kylässä -hankkeessa kohteena on 14 pohjoispohjalaista kylää, joissa toimitaan yhdessä kyläläisten kanssa.
Tieteellisin pelisäännöin toteutettu kylätutkimus on kylien kehittämishankkeissa Muilun mielestä vahva väline.
"Tutkimuksella voidaan osoittaa, että kysymys ei ole puuhastelusta, vaan taustalla on tehtyä työtä."
Projekteista pitäisi saada pysyvää toimintaa
Kylätoiminnan ongelmana on usein se, miten erilaisista ohjelmista ja projekteista saadaan pysyvää toimintaa. Monet ovat mukana oman toimensa ohella, ja on raskasta vetää kylien kehittämishankkeita, jotka vaativat aina työtä ja resursseja.
"EU-hankkeisiin tunnetusti liittyy paljon byrokratiaa, ja kun toimintaa vedetään harrastepohjalta, on ihan selvä, että työhön välillä väsytään. Pohjois-Pohjanmaalla on työhön palkattu kyläasiamiehiä. Se on yksi osoitus siitä, että toiminta on havaittu tarpeelliseksi."
Tuoreen valtakunnallisen kylätoimintaohjelman mukaan viime vuonna yli 2,5 miljoonaa suomalaista oli kylien kehittämistoiminnan piirissä. Suomessa oli 3 900 kyläyhdistystä tai -toimikuntaa, joissa toimii yli 40 000 ihmistä, yhtä paljon naisia ja miehiä.
Eurooppalaisessa mittakaavassa ilmiö on Muilun mielestä hyvin pohjoismainen. Suomi on tässä asiassa eturintamassa.
"Kyse on syvällisestä tahtotilasta maaseudulla. Kun maaseudulla liikkuu ja toimii, niin ei siellä voi luovutusmentaliteettia havaita."
Muuttoliiketilastoja katsottaessa on Muilun mielestä hyvä muistaa, että muuttoratkaisut tehdään yksilö- ja perhetasolla, ei kyläkunnittain. Vaikuttaminen ei voi olla suoraa, vaan se on aina välillistä. Muuttoliike on myös kaksisuuntaista, sillä viime vuonna maalle muutti noin 50 000 ihmistä.
Erilaiset paluumuuttohankkeet ovat laajenemassa. Muilun mukaan tavoitteena on ottaa yhteyksiä niin poismuuttaneisiin kuin houkutella maalle asumaan ihan uusiakin ihmisiä. Valta- ja maakunnallisia hankkeita on jo vireillä useita.