Teknillisen korkeakoulun professorit suhtautuvat epäilevästi 3G-intoilijoiden umts-visioihin tulevaisuuden matkapuhelinkulttuurista.
Vaikka kolmannen sukupolven puhelinverkot periaatteessa mahdollistavat liikkuvan kuvan lähettämisen puhelimesta toiseen, eivät tulevaisuuden teinit todennäköisesti lähettele toisilleen tekstiviestien sijasta videopätkiä.
"Videopätkien lähettäminen käyttää paljon radiospektriä, jonka määrä on rajallinen. Tämän vuoksi teleoperaattorit todennäköisesti perivät videopätkien lähettämisestä varsin korkean hinnan", arvioi professori Visa Koivunen TKK:n signaalinkäsittelyn laboratoriosta.
Koivusen mukaan liikkuvaa kuvaa lähettelevät tulevaisuudessa toisilleen vain varakkaimmat kännykänkäyttäjät. Videopätkien lähettelyn sijaan Koivunen uskoo still-kuvia ja ääntä sisältävien multimediaviestien läpimurtoon. Niiden välittämiseen ei tarvita välttämättä kolmannen sukupolven umts-verkkoa, vaan nykyiset gprs-verkotkin riittävät.
Professori Sven-Gustav Häggmanin mukaan laajamittainen liikkuvan kuvan välittäminen edellyttäisi tukiasemaverkon selvää tiivistämistä nykyisestä.
"Helsingin keskustassa pitäisi olla matkapuhelinten tukiasemia 20 metrin välein nykyisen 200 metrin sijaan. Näin tiheän verkon pystyttäminen olisi yhteiskunnan kannalta ongelmallista", Häggman tuumi TKK:n Tiedetorstai-tilaisuudessa Otaniemessä.
Teknillisen korkeakoulun Smarad-tutkimusryhmässä kehitellään ns. älyantenneja, jotka kohdistavat signaalin tarkasti vastaanottajalle. Tämä mahdollistaa entistä laajamittaisemman radioliikenteen ahtaiksi käyneillä taajuuksilla.
Älykkäiden antennien kehittämiseksi tutkimusryhmä on mitannut Helsingin Kruununhaassa radioaaltojen etenemistä kaupunkiolosuhteissa.
"Radioaallot eivät etene satunnaisesti, vaan niiden liikkeistä on löydettävissä lainalaisuuksia", sanoo professori Pertti Vainikainen TKK:n radiolaboratoriosta.
Vainikaisen mukaan kehiteltävillä älyantenneilla voi olla myös terveydellistä merkitystä, sillä niiden avulla voidaan matkapuhelimen lähettämä signaali suunnata poispäin käyttäjästä, jolloin häneen kohdistuu aiempaa vähemmän säteilyä.
Telealan yhtiöiden lisäksi myös puolustusvoimat on kiinnostunut älykkäistä antenneista, sillä niiden avulla voidaan olennaisesti vaikeuttaa radioliikenteen salakuuntelua mahdollisessa kriisitilanteessa.
TKK:n digitaalisen viestinnän instituutin johtajan professori Pekka Eskelisen mukaan tulevaisuuden matkapuhelimet eivät enää ole riippuvaisia yhdestä ainoasta standardista, vaan ne käyttävät olemassaolevaa radioverkkoa joustavasti monenlaisiin tarkoituksiin.
Eskelinen uskoo, että tulevaisuuden matkapuhelin on radion, internetpäätteen, paikannuslaitteen ja television yhdistelmä.
"Sisällöntuotannon puolella rajat eri välineiden välillä ovat jo hämärtyneet. Radio ja televisio kuuluvat ja näkyvät verkossa ja verkkosivut ovat siirtyneet matkapuhelimiin. Minusta on hyvin luonnollista, että sama kehitys tapahtuu laitepuolella", Eskelinen sanoo.
Eskelinen ei halua arvioida, koska televisiovastaanottimella varustetut matkapuhelimet tulevat kauppoihin, mutta kovin kaukana tuo päivä ei hänen mukaansa ole.
"Meidän tutkimushankkeellamme on viimeistään vuonna 2004 käytössään sellainen demonstraatioympäristö, jossa televisiokuvan välittäminen matkapuhelimeen toimii. Tästä kuitenkin menee vielä aikaa valmiin tuotteen markkinoilletuloon", Eskelinen kertoo.
Eräs kehityssuunta matkapuhelimelle on sen ja auton toimintojen yhteensovittaminen. Eskelisen mukaan TKK tutkii tämän suunnan mahdollisuuksia yhdessä Mercedes-Benzin ja Nokian kanssa.