Suomalainen energiantuotanto ja energiapolitiikka ovat tulleet murrokseen. Näin arvioivat Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto ja Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund.
Muutokselle on monia syitä - ydinenergian hinnan nousu, uusiutuvan energian kehittynyt teknologia ja muutokset sähkönkäytössä. Ydinvoimaloiden rakentamisen ongelmilla on myös oma osuutensa murroksessa.
Molemmat uskovat, että tulevaisuudessa yhä suurempi osa suomalaisesta energiasta tulee bio-, tuuli- ja aurinkovoimasta.
- Taustalla on myös poliittinen muutos. Nuoremmat poliitikot haluavat panostaa uusiutuvaan energiaan, Lund sanoo.
Energiapolitiikkaa tutkineen Aallon mukaan nykyinen energiantuotanto pohjautuu teollisuuden tarpeisiin. Hän uskoo, että tulevaisuudessa sähkö tuotetaan isojen ydinvoimaloiden sijaan pienemmissä yksiköissä.
- Sähköntuotantoon tarvitaan lisäksi joustoa. Kaikki eivät tarvitse sähköä koko ajan yhtä paljon. Tulevaisuudessa sähköä pitäisi tuottaa sen verran kuin kuluttajat sitä tarvitsevat, Aalto sanoo.
Fennovoiman ydinvoimahankkeelle on ollut hankala saada uskottavia sijoittajia. Ongelmat ovat Aallon mukaan osa laajempaa energiantuotannon muutosta, mutta Fennovoimalla on myös omia ongelmia.
- Ydinvoimasta on tullut yrityksille imagohaitta Fukushiman onnettomuuden jälkeen. Monet yritykset pitävät myös Rosatomia imagoriskinä, Aalto sanoo.