Oulu Oululainen professori Risto Laitinen aloitti työnsä Professoriliiton puheenjohtajana vuoden alusta. Laitinen työskentelee epäorgaanisen kemian professorina ja kemian laitoksen johtajana Oulun yliopistossa. Professoriliiton hallituksen jäsenenä Laitinen on toiminut jo kuusi vuotta.
"On täysin mahdotonta sanoa, mitkä asiat nousevat esille seuraavan kauteni aikana, mutta lähden liikkeelle hyvillä mielin".
Marraskuussa tehdyn valinnan jälkeen Laitinen on ottanut kantaa muun muassa yliopistojen tuottavuuteen ja siihen, mihin tutkimus- ja opetustyössä olevien henkilöiden työaikaa tulee käyttää.
"Tilastokeskuksen tekemä tutkimus paljasti sen, miten monen tutkijan ja professorin työaika kuluu pääasiallisesti hallinnollisten asioiden ja opetustehtävien hoitamiseen. Silloin kaikkein tärkeimmälle asialle eli tutkimukselle jää aikaa aivan liian vähän. Kärjistäen voi sanoa, että tutkimustyö alkaa perjantai-iltana kello 17 kun kaikki muut velvollisuudet on suoritettu".
Laitisen mukaan tutkimus- ja opetustehtävissä olevien henkilöiden hallinnolliset työt tulevat vain lisääntymään, koska valtion tuottavuusohjelma vähentää Suomen yliopistoista ennakkoarvioiden mukaan noin tuhat työntekijää.
Risto Laitinen on myös kyseenalaistanut tämän hetkistä tuottavuus- ja tehokkuusajattelua. Hän ei ole niitä henkilöitä, joiden mielestä tuottavuutta lasketaan uusilla keksinnöillä, tai vaikkapa tämän hetkisten tieteen ja tutkimuksen muotivirtausten seuraamisella, saati valmistuneiden maistereiden tai tohtoreiden määrällä.
Laitinen puhuu perustutkimuksen puolesta. Kaikkien tutkimusten tuloksia ei voida, eikä tarvitse hyödyntää heti. Nyt tehdyistä tutkimustuloksista voi olla hyötyä vasta vuosikymmenten kuluttua.
"Ilman muuta pitää tehdä myös sellaista tutkimusta, joka on sovellettavissa. Jos perustutkimus ei ole kunnossa ja tasapainossa muun tutkimustoiminnan kanssa, meillä ei kohta ole mitään mitä voisi soveltaa", Laitinen sanoo.
Yksi epäkohta on myös se, mitä kautta yliopistojen tutkimusta rahoitetaan. Laitisen mukaan tutkimustoiminnan kehittämiseen tulisi käyttää nykyistä enemmän yliopistoille annettavaa suoraa rahoitusta, eikä kierrättää rahoja Tekesin tai Suomen Akatemian kautta.
Laitisen mukaan yliopistoille suoraan kanavoidut rahat mahdollistavat paremmin yliopistojen profiloitumisen, ja antavat niille enemmän toimintavapauksia. "Yliopistojen suoralla rahoittamisella voidaan helpottaa myös tutkijoiden pätkätyöongelmaa ja urakehitystä."
Vaikka Risto Laitinen näkee parannettavaa tämän hetkisessä yliopistomaailmassa, on siellä myös paljon hyvää. Hän ei allekirjoita väitteitä, joiden mukaan suomalaiset yliopistot olisivat kriisissä. Päin vastoin. Hän korostaa useaan otteeseen, että lähes jokaisella tieteenalalla Suomessa tehtävä tutkimus on kansainvälisesti arvostettua ja korkealaatuista, mikä usein unohtuu.
"Pitää muistaa, että suomalainen tutkimus on jo nyt OECD-maiden joukossa huippuluokkaa, mutta paremmalla rahoitusrakenteella me saamme siitä vielä parempaa", Laitinen uskoo.
Laitisen elämä ei ole kuitenkaan pelkkää tiedettä, vaan myös musiikkia. Laitinen on toiminut Tuiran kamarikuoron johtajana vuodesta 1998.
"Tuiran kamarikuoro on niin minulle kuin Marita-vaimolleni hyvin tärkeä asia. Kun muutimme Ouluun, kuoro auttoi meitä sopeutumaan uuteen kaupunkiin ja löytämään oman paikkamme täällä."
Vasta valitun puheenjohtajan uudesta vuodesta voi odottaa kiireistä. Pöytälaatikossa ensi-iltaa odottaa Laitisen säveltämä musiikkiteos Juhannusidylli, ja alkuvuodesta alkavat jälleen kuoroharjoitukset muun muassa oopperaa varten.