Professorit Juha-Pekka Kallunki ja Timo Rothovius arvostelivat kärkevästi Suomen valtion toimintaa viime viikolla kärjistyneessä konepajayhtiö Metson osinko- ja irtisanomisjupakassa. Metso ilmoitti aikeistaan irtisanoa 630 työntekijää, mutta kuitenkin jakavansa 75 miljoonan euron lisäosingot.
Metson johto peruutti aikeensa lisäosingoista julkisuudessa syntyneen myrskyn jälkeen. Muun muassa omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala piti yhtäaikaisten potkujen ja osinkojen jakamista sopimattomana.
Professorit puolestaan ovat sitä mieltä, että valtio-omistajan pitäisi olla hiljaa ja esittää kriittiset näkemyksensä vasta yhtiökokouksessa. Rothoviuksen mukaan oli jopa ”typerää kommentoida tuollaisia asioita”
(Kaleva 22.9.).
Talousoppineiden kanta Metson sähläykseen on niin eriskummallinen, että heidän on pystyttävä esittämään paremmat perustelut.
Suomen valtio on Metson suurin yksittäinen omistaja. Sijoitusyhtiö Solidiumin kautta valtiolla on Metsosta 11,1 prosentin suuruinen omistus. Rahassa mitaten kyse on melkein puolesta miljardista eurosta. Professorien mielestä noin mittava omistus ei anna poliitikoille pohjaa lausua käsitystään siitä, miten yritystä hoidetaan.
Kyllä se vain antaa. Vaalit ja poliittiset suhdanteet eivät rampauta poliitikkoja siten, ettei heillä saisi olla mielipidettä valtionyhtiön johtamisesta. Päinvastoin, Suomessa on hyväksytty se, että valtio omistaa tuntuvia siivuja pörssissä noteeratuista yhtiöistä. Ja kun kerran vaaleissa sen omaisuuden hoitaminen uskotaan poliitikoille, kyllä he voivat omistajan ääntä myös julkisuudessa käyttää.
Muussa tapauksessa valtiolla ei ole mitään syytä omistaa pörssiyhtiöitä.