Eila Helmivirta sai tekohampaat jo 27-vuotiaana: ensin piti laittaa ylähampaat ja sitten myös alahampaat. Nyt 91 vuoden ikään ehtinyt teräsmummo ei omien hampaidensa menetystä harmittele vaan sanoo olevansa tyytyväinen proteeseihinsa.
- Pesen tekohampaani aamuin illoin ja aina syönnin jälkeen eli monta kertaa päivässä. Yöksi otan ne pois suusta. Käytän (puhdistus)tabletteja aina silloin tällöin. Mielestäni minulla on aika selvät sävelet, palvelutalossa Oulussa asuva Helmivirta naurahtaa.
Tekohampaat löytyvät vielä monen ikäihmisen suusta, mutta ne ovat käymässä yhä harvinaisemmiksi.
- Vuonna 1960 yli 65-vuotiailla oli suussaan yhteensä 200 000 omaa hammasta. Vuonna 2000 saman ikäisellä joukolla oli hampaita jo seitsemän miljoonaa. Arvioiden mukaan vuonna 2030 yli 65-vuotiaiden suussa on jo 33 miljoonaa omaa hammasta, Oulun yliopiston suu- ja leukakirurgian professori Kyösti Oikarinen luettelee.
Hän luonnehtii muutosta dramaattiseksi, johon pitää alkaa kiireellä valmistautua.
- Hampaallisten vanhusten lisääntyvä määrä on kuin tikittävä aikapommi. Jos mitään ei tehdä, siinä on iso riski ihmisten yleisterveydelle, Oikarinen varoittaa.
Auttavia käsiä lisää
Ikääntyvien suun terveyden ylläpitämisessä on omat haasteensa. Iän myötä esimerkiksi syljen eritys vähenee ja suun limakalvot heikkenevät. Omatoiminen hampaiden hoito vaikeutuu myös muun muassa muistisairauksien takia.
Suun terveydellä on iso merkitys. Oikarisen mukaan suun tulehdusten on todettu olevan yhteydessä vakaviinkin sairauksiin, esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin. Kunnossa oleva purukalusto vaikuttaa myös puhumiseen ja syömiseen.
- Tärkeintä on, että hammastauteja ehkäistään ja vähennetään omalla toiminnalla. Apuun tarvitaan kuitenkin myös ammattilaisia, ennen kaikkea suuhygienistejä.
Oikarisen mukaan Suomessa on noin kaksi tuhatta suuhygienistiä. Määrä on hänen mielestään liian pieni.
- Hygienistejä tarvittaisiin tuntuvasti lisää.
Oikarinen kaipaa ikääntyvien hammashoitotalkoisiin myös hoitohenkilöstöä, joka työskentelee esimerkiksi vanhainkodeissa ja palvelutaloissa.
- Hoitaja pystyy ottamaan ikäihmisen suun terveyteen kantaa ja avustamaan häntä suun puhdistamisessa. Tietoutta tästä kaivataan enemmän.
Kotona asuville vanhuksille pitäisi Oikarisen mukaan järjestää enemmän pyörien päällä liikkuvia palveluja. Hampaiden paikkaus ei välttämättä onnistu kotikäynnillä, mutta hygienisti voi esimerkiksi poistaa hammaskiven ja tarkistaa, onko vanhuksella kiireellisen hoidon tarvetta.
Tietoiskuja palvelutalossa
Eila Helmivirran palvelukodissa asiat ovat jo varsin hyvällä tolalla.
- Me olemme järjestäneet asukkaille luentoja hammashygieniasta. Kotihoitajat huolehtivat, että heidän asiakkaansa hammashygienia on kunnossa. Joidenkin asiakkaiden luona käy suuhygienisti, Oulun Palvelusäätiön ylläpitämän palvelutalon toimistosihteeri Tarja Karsikas luettelee esimerkkejä talon käytännöistä.
Eila Helmivirta ei ole talon tietoiskuissa käynyt.
- Osaan tämän homman. Jos tekohampaat alkavat painaa, soitan heti hammaslääkäriajan.