Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) ilmoitti käynnistävänsä valmistelun vanhuspalvelulain muuttamisesta, mikä tarkoittaa, että hoitajamitoitus aiotaan viedä lakiin. Asiasta kertoi ensimmäisenä Demokraatti.
Vuonna 2012 hallitus päätti vanhuspalvelulaista, mutta hoitajamitoitusta ei kirjattu lakiin velvoittavana. Hallituksessa kuitenkin päätettiin, että lakia täsmennetään, jos yksikin ympärivuorokautista hoitoa tarjoava toimintayksikkö alittaa henkilöstön minimimitoituksen (0,5 hoitajaa) vuoden 2014 lopussa.
THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan noin 10 prosenttia ympärivuorokautista hoitoa tarjoavista yksiköistä alitti minimimitoituksen.
– Pidän eduskunnan kantaa hallitusta sitovana. Sen vuoksi olen päätynyt siihen, että valmistelu pannaan liikkeelle mahdollisimman pikaisella aikataululla. Asia pyritään saamaan maaliin vielä tämän hallituskauden aikana, Huovinen sanoo Demokraatissa.
Tutkimusprofessori Harriet Finne-Soveri THL:stä pitää hoitajamitoituksen viemistä lakiin riskialttiina ratkaisuna. Hän varoittaa, että laki voisi johtaa jopa nykyistä heikompaan palveluun, jos laissa tuijotetaan vain hoitajien määrää.
– Siinä tapauksessa henkilöstöä voidaan joutua siirtämään vaativilta osastoilta paikkoihin, joissa hoitajille ei ole niin suurta tarvetta.
Finne-Soverin mukaan laissa pitäisi ottaa huomioon erityisesti asiakkaiden palveluntarve, jota voisi hänen mukaansa selvittää hoitopaikkojen omavalvonnalla ja viranomaisten seurannalla.
– Tämän pitäisi olla toistuvaa seurantaa, johon kaikki palveluntarjoajat velvoitettaisiin osallistumaan. Kaikkien tietojen pitäisi olla julkisia, jotta jokainen kansalainen, palveluntuottaja ja poliitikko näkisivät hoitopaikan henkilöstömitoituksen ja palvelut.
Finne-Soveri sanoo, että seurantamallissa keskiössä olisi vanhusten hyvinvointi. Jos hoidettava ei voi hyvin, valvonnan avulla selvitettäisiin, tarvitaanko hoitopaikassa enemmän hoitajia tai lääkäreitä, puuttuuko hoitopaikasta esimerkiksi pyörätuoleja tai tarvitaanko hoitopaikkaan hissi.
– Eli ei keskityttäisi vain hoitajien lukumäärään vaan hoidettavien yksilöllisiin tarpeisiin.
Henkilöstön tarve voi kasvaa huomattavasti
THL:n asiantuntija muistuttaa, että Suomessa väestö vanhenee ja tulevaisuudessa hoitopaikkoja on yhä vähemmän tarjolla, kun pitkäaikaishoitopaikkoja vähennetään hallituksen rakennepoliittisella ohjelmalla.
– Kun ympärivuorokautiseen hoitoon pääsevät vain kaikkein sairaimmat, hoidettavat tarvitsevat todennäköisesti keskimäärin yhä enemmän apua. Jos mitoitukset on sidottava lakiin, tehtäköön se siten, että myös hoidettavien palvelutarpeet on huomioitu.
– Ettei käy niin, että koko yhteiskunta huokaa turhaan helpotuksesta, että nyt on 0,5 hoitajaa potilasta kohden, kun silloin saatetaan tarvita jo 0,7 hoitajaa.