– Puukolla aiheutettu haava paranee yleensä parissa viikossa tai kuukausissa, lapselle tehtyjen rikosten seuraukset saattavat ilmetä pahimmillaan vuosikymmenten jälkeen.
Muun muassa näin rikosoikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta perustelee kantaansa, jonka mukaan törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä pitäisi aina tuomita ehdoton vankeusrangaistus.
Aikanaan syyttäjänä työskennelleellä Tolvasella on kokemusta useista tapauksista, joissa hän on joutunut käsittelemään törkeitä lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia. Tolvanen sanoo kokemukseensa perustuen, että törkeät lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset ovat merkittävästi vakavampia kuin törkeät pahoinpitelyt keskimäärin.
– Pieniä lapsia on houkuteltu koskettelemaan sukupuolielimiä tai on kosketeltu lapsen sukuelimiä käsin. Sellaisia tapauksia on katsottu törkeiksi teoiksi, mutta niistä on sitten selvitty ehdollisella. Olen tullut siihen tulokseen, että nämä ovat niin vakavia tekoja, että niistä pitäisi aina tuomita ehdotonta.
– Nuorimmat näissä koskettelutapauksissa ovat olleet 2,5-vuotiaita. Näissä lapsiin kohdistuneissa seksuaalirikoksissa uhri on aina täysin turvaton. Ne ovat taatusti yksipuolisia tekoja. Vaikea ymmärtää, miten niin vakavasta rikoksesta voidaan tuomita ehdollista.
"Minimirangaistus kahteen vuoteen"
Tolvanen kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan Suomessa noin joka viides törkeä lapseen kohdistunut seksuaalirikos tuomitaan ehdollisena.
– Tekoa ei katsota välttämättä edes törkeäksi, jos sukupuoliyhteyteen joutunut uhri on lähempänä 14–15 vuotta.
Lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten rangaistukset nousivat puheenaiheeksi, kun rangaistusten koventamista vaativa lakialoite ylitti torstaina tarvittavan 50 000 äänen rajan torstaina illalla. Aloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi.
Tolvasen kanta on selvä:
– Minimirangaistus törkeissä tapauksissa pitäisi nostaa kahteen vuoteen. Se tarkoittaisi, että rikokset tuomittaisiin aina ehdottomina.
Oikeuspsykologia professori Pekka Santtila Åbo Akademista kertoi aiemmin, että kovat rangaistukset eivät vähennä rikollisuutta, minkä vuoksi resursseja pitäisi keskittää hoitoihin. Tolvanen on asiasta osittain eri mieltä.
– Eivät rangaistukset rikollista paremmaksi tee. Ei rangaistuksia sen takia tuomita, että tekijä parantuisi.
Rangaistuksilla pidetään yllä yleisön luottamusta siihen, että näihin puututaan ja seurauksitta ei selviä.
Tolvasen mielestä kovat tuomiot ja pedofiilien hoitaminen eivät poissulje toisiaan.
– Vankeuslaki lähtee siitä, että ihmisiä kannustetaan omaehtoiseen käyttäytymisen muuttamiseen. Halukkaille pitäisi tarjota hoitoa.
Professori sanoo, että vakavia seksuaalirikoksia uusivia tekijöitä ei pitäisi päästää takaisin yhteiskuntaan.
– Tietysti sellaiset, jotka uusivat toistuvasti vakavan teon, joutuvat joka tapauksessa johonkin laitokseen.
Kansalaisaloitteen vastuuhenkilöitä ei tavoitettu kommentoimaan asiaa.