Tuloeroihin perehtyneen professori Matti Tuomalan on helppo nimetä sosiaaliturvan suurin ongelma. Kaikkein pienituloisimpien perusturvaedut laahaavat yhä pahemmin jäljessä siitä vauhdista, millä suomalaisten tulot ovat keskimäärin kohenneet.
"Tämä kuilu on koko ajan kasvanut 1990-luvun alun laman jälkeen. Se on keskeinen syy sille, miksi suhteellinen köyhyys on kasvanut", Tuomala kuvaa STT:lle.
Jos sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen yhtenä tavoitteena oli ratkaista tämä ongelma, niin ainakaan vielä se ei Tuomalan mukaan näytä onnistuneen.
Sosiaaliturvaremontilla pyritään parantamaan työn kannustavuutta, vähentämään köyhyyttä ja turvaamaan riittävä perusturvan taso kaikissa elämäntilanteissa. Uudistusta valmisteleva komitea jätti listan omista ehdotuksistaan tiistaina. Auki jäi, milloin ja missä järjestyksessä niitä toteutetaan.
Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori viittaa Tilastokeskuksen tuoreeseen tulonjakotilastoon. Sen mukaan pienituloisten - tai tutkijan sanoin köyhien - määrä on reilussa kymmenessä vuodessa liki kaksinkertaistunut. Heitä oli vuonna 2007 yli 700 000.
Joukko koostuu muun muassa eläkeläisistä, pitkäaikaistyöttömistä ja yksinhuoltajista. Kiitosta saa komitean ehdotus arvioida perusturvan taso kerran vaalikaudessa.
Vero mikä vero
Tuomala olisi toivonut, että sosiaaliturvan uudistus ei olisi näin leimallisesti hallituspuolueiden hanke.
"Haiskahtaa vähän siltä, että tässä on haluttu enemmän poliittisia irtopisteitä kuin perusteellisesti selvittää, missä ollaan ja mihin tulisi mennä."
Sosiaaliturvaa on myös vaikeaa uudistaa irrallaan valmisteilla olevasta veroremontista.
"Julkiset menot ja verot ovat samaa kokonaisuutta. Sen takia tuloksena on usein soppa, kun puhutaan yhdestä ja unohdetaan kaikki muu."
Tuomalan silmin Suomessa ei oikein hahmoteta verotuksenkaan kokonaisuutta. Yksi oire tästä on, että työnantajien Kela-maksujen poistoa perusteltiin sillä, että maksuilla rahoitetaan perusturvaa.
"Eihän se ole mitään korvamerkittyä rahaa. Sehän on yksi vero muiden joukossa."
"Me keräämme tietyn veromäärän, eikä joka veroeuroa seurata, että meneekö tämä tänne ja tuo tuonne. Sitten erikseen mietitään, paljonko pannaan perusturvaan ja paljonko ansiosidonnaisiin."
Tuomalan mukaan nyt annettiin ymmärtää, että työantajat todella myös maksavat Kela-maksun. Voihan olla, että maksun maksavatkin työntekijät pienempiä palkkoina tai asiakkaat korkeampina hintoina.
Verotus tasaa vähemmän
Sosiaaliturvan uudistuksen yhteydessä kinattiin myös siitä, säilytetäänkö perus- ja ansiopäivärahojen perinteinen kytkös. Kytkös on taannut sen, että peruspäivärahojen nosto on korottanut myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan piirissä olevien jo valmiiksi suurempia korvauksia.
Tuomala ei pidä kytköksen säilymistä ongelmana.
"Mehän voimme uudelleenjakavammalla tavalla kerätä ne verotulot, joilla nämä molemmat järjestelmät rahoitetaan."
Pulmana on, että tuloeroja tasataan yhä vähemmän verotuksella, kun verotuksen progressiota on reippaasti loivennettu. Ero pieni- ja suurituloisten veroprosentin välillä on kaventunut.