Turku Ehdotus tiedotusvälineiden roolin tutkimisesta Viron patsaskiistassa saa tukea Turun yliopiston viestinnän professorilta. Professori Seija Ridell pitää erinomaisena presidentin ajatusta suomalaisen ja ulkomaisen median vertailusta. Presidentti Tarja Halonen ehdotti tiistaina, että tutkijat vertailisivat patsaskiistan ja Irakin tilanteen käsittelyä eri maiden tiedotusvälineissä.
Ridelliä kiinnostaa etenkin median rooli siinä, kuinka laajasti asia saa julkisuutta.
- Muutenhan tällaisista kiistoista ei tulisi meillä niin isoja, elleivät ne olisi valtamediassa näyttävästi esillä.
Ridell on seurannut patsaskiistaa "tavallisen lukijan" näkökulmasta, ja hänestä se vaikuttaa paisuneen hämmentävän laajaksi.
- En kuitenkaan halua sanoa, onko sen takana media itse vai ne erilaiset äänet, joita media nostaa esiin.
Uutisoinnin laajuuden lisäksi toinen tärkeä kysymys olisi, millaista mediajulkisuus on ollut.
Ridell sanoo, että median lähtökohdat eri maissa ovat erilaisia eikä kirjoittelun aina tulekaan olla samanlaista. Tutkimuksella voitaisiin suhteuttaa kirjoittelua maiden yhteiskunnallisiin ja historiallisiin lähtökohtiin. Näin päästäisiin tarkastelemaan myös median roolia ja sen mahdollista puolueellisuutta.
Professorin mielestä patsaskiista olisi kiinnostava esimerkkitapaus suomalaisen median toiminnasta, koska siitä kirjoitettiin runsaasti ja näkyvästi. Hän ei kuitenkaan näe muuta syytä, miksi juuri patsaskiistan tutkiminen oli erityisen tärkeää.
Lisää ajankohtaista media-analyysia
Tiistaina Tarja Halosen kanssa samaan tilaisuuteen osallistunut Erkki Tuomioja sanoi, että Suomessa on erityisen "kampanjoiva media", jonka tärkeänä pitämien asioiden perässä poliitikot joutuvat juoksemaan.
Ridell ei ota kantaa, onko median vaikutus poliitikkoihin Suomessa poikkeuksellisen voimakas.
- Se edellyttäisi vertailevaa tutkimusta. Joka tapauksessa se on kahden kauppa, molemmat ovat riippuvaisia toisistaan.
Ruotsissa journalismin tutkijoilla on tapana julkaista nopealla tahdilla pieniä analyyseja ajankohtaisten asioiden käsittelystä mediasta. Ridell uskoo, että samanlaiselle tutkimustyypille voisi olla tarvetta Suomessa.
- Tutkimus voisi toimia yhtenä puheenvuorona julkisessa keskustelussa, jos se tehtäisiin tarpeeksi sähäkässä aikataulussa.
Pikkututkimusten tekijäksi Suomessa voisi Ridellin mielestä sopia esimerkiksi Tampereen yliopiston journalismin tutkimusyksikkö.
Hän tekee itse parhaillaan pientä selvitystä siitä, miten Helsingin Sanomissa käsiteltiin niin sanottua huippuyliopistohanketta eli Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun yhdistämistä uudeksi yliopistoyksiköksi.