Valtio-opin professori Matti Wiberg Turun yliopistosta hämmästelee poliitikkojen koulutussektorille antamia lupauksia.
– Johtavien poliitikkojen on vastuutonta sitoa käsiään lupaamalla asioita, joita he eivät voi lunastaa. Eivät puoluejohtajat vielä tiedä koko ensi vaalikauden säästötarpeita. Sopeutustarpeet voivat olla yllättävänkin suuret.
Wiberg viittaa lauantaina Educa-messuilla Helsingissä järjestettyyn puheenjohtajapaneeliin, jossa muun muassa demarien Antti Rinne, keskustan Juha Sipilä ja kokoomuksen Sanni Grahn-Laasonen lupasivat, ettei koulutuksesta leikata tulevalla vaalikaudella.
Suomen talous on pahasti alijäämäinen, ja tuleva hallitus on miltei pakotettu julkisen sektorin leikkauksiin nykyisellä talouskehityksellä.
– Koulutusmenot vievät niin suuren osan julkisista menoista, että jos valtio ja kunnat joutuvat säästämään, koulutussektorikaan ei voi jäädä koskemattomaksi.
Wibergin mukaan muu julkinen sektori ei vain katsoisi vierestä, jos koulutussektori jätettäisiin leikkausten ulkopuolelle.
Valtio-opin professorin mielestä Suomen koulutusmenoissa olisi vielä selvästi karsimisen varaa. Hän haluaisi muun muassa karsia sellaista koulutusta, josta valmistuu paljon opiskelijoita työttömäksi.
– Kaikki koulutus, jolle yhteiskunnassa ei löydy aitoa kysyntää, on tuhlausta. Mesenaatit rahoittakoot mitä haluavat, mutta julkisin varoin ei pidä ylläpitää koulutusohjelmia, joita yhteiskunta ei tarvitse.
– Koulutuksen pitää johtaa työllistymiseen. Jonkun pitää haluta palkata koulutuksesta valmistunut. Ellei palkanmaksajaa löydy, kyse on koulutuksellisesta virheinvestoinnista.
Wibergin mielestä kaikilla koulutusasteilla esiintyy tuhlailua, varsinkin ylikorostunutta byrokratiaa. Professorin mielestään esimerkiksi yliopistojen hallintohenkilökuntaa voisi leikata rankalla kädellä.
– Byrokratia on viime vuosikymmeninä yliopistoissa nopeimmin kasvava henkilöstöryhmä. Yliopistobyrokraattien määrä voidaan puolittaa ilman haittavaikutuksia varsinaiseen toimintaan. Siitä ei koidu kansakunnalle mitään haittaa. Sama pätee ammattikorkeakouluihin.
Professori jatkaa, että koko teologinen tiedekunta pitäisi poistaa julkisin varoin kustannetuista yliopistoista.
– Teologiset tiedekunnat joutaisivat kokonaan privatisoiduiksi. Jos pitää säästää, kannattaa aloittaa kaikilla tavoin hyödyttömimmästä.
Teologiaa opetetaan Suomessa Helsingin yliopistossa, Itä-Suomen yliopistossa ja Åbo Akademissa.