Suomen kansallinen rokoteohjelma oli maailman huippua vielä 1990-luvun lopulla, mutta on sittemmin jäänyt muista jälkeen. Tätä mieltä on Rokotetutkimuskeskuksen professori Timo Vesikari.
Nykyiseen rokoteohjelmaan tarvittaisiin Vesikarin mielestä ainakin hepatiitti B -rokote ja vesirokkorokote. Vesikari kertoo, että nämä rokotteet kuuluvat usean muun maan ohjelmaan.
- Useilla muilla mailla on edistyneempi ja kattavampi rokotusohjelma. Ei Suomi huono maa tässä suhteessa ole, mutta näiden uusien rokotteiden kohdalla on toivomisen varaa.
Vesikarin mukaan esimerkiksi vesirokkorokotetta on esitetty rokoteohjelmaan tuloksetta jo parikymmentä vuotta.
- Tätä on puitu kyllästymiseen asti. Asiantuntijaryhmä toinen toisensa jälkeen on sitä suosittanut, mutta valtiovarainministeriö on kolme viime vuotta torpannut sen rahapulaan vedoten, Vesikari sanoo.
"THL on epäonnistunut yhteiskuntasuhteissaan"
Vesikari arvioi uusien rokotteiden käyttöönoton edenneen nihkeästi siksi, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL olisi epäonnistunut yhteiskuntasuhteissaan sosiaali- ja terveysministeriöön sekä valtionvarainministeriöön päin.
- Tämä on henkilökohtainen mielipiteeni. Voin olla väärässä, mutta minusta asioita ei ole osattu ajaa läpi sillä tavalla kuin olisi pitänyt, Vesikari toteaa.
THL:n rokotusohjelmayksikön ylilääkäri Hanna Nohynek ei ymmärrä Vesikarin näkemystä yhteiskuntasuhteiden hoitamisesta.
- Ei ole kysymys yhteiskuntasuhteista vaan päätöksenteon kriteereistä ja prosessista, jotka on sovittu yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Samaa mieltä Vesikarin kanssa olen siitä, että päättäjät eivät ole ottaneet tarpeeksi hyvin huomioon, kuinka paljon säästöä esimerkiksi vesirokkorokote toisi yhteiskunnalle, Nohynek sanoo.
Lapsia rokotettu influenssan varalta melko vähän
Suomalaisvanhemmat rokotuttavat melko heikosti lapsiaan influenssan varalta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan influenssarokotusten kattavuus oli korkeimmillaan vuosina 2009-2010, jolloin se oli noin 40 prosenttia. Pandemiarokotteen aiheuttamien narkolepsiatapausten jälkeen kattavuus romahti kolmeentoista prosenttiin. Viime vuonna lukema nousi hieman, 16 prosenttiin.
MTV:n uutiset kertoi tällä viikolla, että ensi syksystä kaksivuotiaiden lasten influenssarokotusta aletaan antaa nenäsumutteena. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Rokoteohjelmayksikön ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan syynä on sekä sumutteen pistettävää rokotetta parempi teho että kivuttomuus lapselle.
- Influenssa aiheuttaa jälkitauteina keuhkokuumetta ja korvatulehduksia lapsille, Nohynek toteaa.
Sen sijaan suomalaisvanhemmat rokotuttavat lapsiaan MPR-rokotteella tuhkarokkoa, vihurirokkoa ja sikotautia vastaan erittäin aktiivisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreiden lukujen mukaan rokotuskattavuus on 96 prosenttia.