Mikkeli
Professori U. B. Lindströmin mukaan viimeaikaiset elintarvikeskandaalit ovat oireita jostain paljon vakavammasta eli siitä, että ruoantuotanto on suuressa osassa maailmaa niin ekologisesti, sosiaalisesti kuin eettisesti kestämättömällä pohjalla.
Hänen mielestään maailmankaupan pelisääntöjä on välttämätöntä muuttaa tehdasmaisen luontoa tuhoavan suurtuotannon tukemisesta perheviljelmiin perustuvan ekologisen tuotannon edistämiseksi.
"Esimerkiksi EU:n nykyinen maatalouspolitiikka suosii liikaa isoa, edullisissa olosuhteissa toimivaa ja intensiivistä viljelyä. Järkevämpää olisi tukea sellaisia perheviljelmiä, jotka harjoittavat ekologista ja eettisesti kestävää tuotantoa käyttäen paljon omia resursseja, palkokasveja, bioenergiaa ja ihmistyövoimaa", listasi Lindström torstaina Mikkelissä pitämässään Ekoyliopiston yleisöluennossa.
Ruoantuotannon kaksinkertaistaminen nykyistä ekologisemmin keinoin on hänen mukaansa vaikea, muttei mahdoton tehtävä. Luomutuotannolla ei hänen mukaansa yksinomaan pystytä ihmiskuntaa ruokkimaan, sillä niin paljon ylimääräistä peltoalaa ei kerta kaikkiaan ole.
"Sen sijaan kehitysmaissakin voidaan tuottaa ruokaa ekologisemmin kuin nyt, esimerkiksi viljakasvien ja typpeä sitovien puitten yhteisviljelyllä ja naisten asemaa parantamalla.
- Suomessa puolestaan ruokaa voidaan tuottaa ekologisemmin järkevällä kasvien vuorottelulla, säästeliäällä kemikaalien käytöllä ja suuremmalla nurmi- ja palkokasvien käytöllä. Tämän edellytyksenä on nykyistä parempi tasapaino kotieläinten lukumäärän, peltoalan ja kasvintuotannon välillä", sanoo Lindström.
Vaikka Suomessa jo nyt tuotetaan laadukkaita elintarvikkeita, on täällä Lindströmin mukaan parantamisen varaa.
"Sekä fosfori- että varsinkin typpipäästöjä on vähennettävä tuntuvasti, eikä kotieläimiä saa pitää "tuotantovälineinä" vaan eläinyksilöinä", mainitsee Lindström.
Hän ei usko geenitekniikasta olevan lyhyellä aikavälillä ruoantuotannon ratkaisijaksi, vaikka sen avulla onkin jo kehitetty kestävämpiä ja ravintopitoisempia kasveja.
"Geeniteknologian käyttöön liittyy kuitenkin ekologisia riskejä, kuten esimerkiksi vaikeasti torjuttavien "superrikkaruohojen" kehittyminen", Lindström sanoo.
U. B. Lindström on toiminut kotieläinjalostuksen professorina ja saanut muun muassa YK:n ympäristöohjelma UNEP:in Global 500-palkinnon. Hänen luentonsa oli ensimmäinen Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Mikkelin Ekoyliopiston yleisöluentosarjasta.