Pro­fes­so­ri Pekka Visuri: Turkki pyrkii häi­rit­se­mään suuren liit­to­kun­nan muo­dos­tu­mis­ta

Arvostettu poliittisen historian tutkija, professori Pekka Visuri sanoo, että kansainvälisten tiedustelutietojen mukaan ei ole mitään epäilystä siitä, etteikö kuluneella viikolla huolta aiheuttanut venäläiskoneen alasampuminen olisi tapahtunut Syyrian ilmatilassa.

Professori Pekka Visuri vieraili tällä viikolla Oulussa esittelemässä uutta kirjaansa.
Professori Pekka Visuri vieraili tällä viikolla Oulussa esittelemässä uutta kirjaansa.
Kuva: Kontiainen Jarmo

Arvostettu poliittisen historian tutkija, professori Pekka Visuri sanoo, että kansainvälisten tiedustelutietojen mukaan ei ole mitään epäilystä siitä, etteikö kuluneella viikolla huolta aiheuttanut venäläiskoneen alasampuminen olisi tapahtunut Syyrian ilmatilassa.

– Nyt pohditaan, mitkä olivat Turkin todelliset motiivit ampumiselle. Käsitykseni mukaan tarkoitus on pyrkiä häiritsemään suuren liittokunnan muodostumista, varsinkin kun Venäjä olisi siinä yhtenä jäsenenä. Ei voi olla kysymys vahingosta. Jonkinlaiset ohjeet turkkilaiset lentäjät ovat saaneet.

– Turkki on pyrkinyt laajentamaan suoja-aluettaan Syyrian puolelle ja saaman suurvallat julistamaan sinne lentokiellon. Tämänkertaisen tapahtuman johdosta taitaa vain käydä päinvastoin. Venäjä vie Syyriaan niin vahvan ja huipputasoisen ilmapuolustuskaluston, että turkkilaiskoneilla ei ole enää asiaa rajan toiselle puolelle.

Vielä muutama viikko sitten Venäjä luettiin Euroopan paarialuokkaan Ukrainan toissakeväisten tapahtumien vuoksi, mutta torstaina Ranskan presidentti François Hollande nähtiin jo Moskovassa sopimassa maiden yhteisistä toimista terroristijärjestö Isisiä vastaan.

Uusi teos pureutuu Mannerheimin ja Paasikiven aikaan

Visuri vieraili kuluneella viikolla Oulussa esittelemässä uutta kirjaansa, joka käsittelee Mannerheimin ja Paasikiven poliittisia linjanvetoja vuosina 1944–1947, jolloin Suomi siirtyi sodasta rauhaan ennen Pariisin rauhansopimusta.

Paasikiven presidenttikauden 1946–1956 ydintehtäväksi muodostui sisäisen vakauden turvaaminen. Mannerheim ja Paasikivi olivat yksimielisiä siitä, että välirauhansopimuksen määräysten täyttäminen oli välttämätöntä. Se edellytti yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa, Visuri sanoo.

Nykypäivän tilanne muistuttaa toisen maailmansodan päättymisen aikoja, jolloin liittoutumia vaihdettiin tarpeen ja tilanteen mukaan.

Visurin mukaan maailmansodan jälkeinen aika oli kuitenkin Suomen kannalta huomattavasti tulenarempi, koska Neuvostoliitolla oli tuoreessa muistissa Saksan hyökkäys Suomen kautta.

Lisäksi maailman pahimmat kriisialueet viime vuosisadalla olivat suhteellisen lähellä meitä, toisin kuin nyt.

Krimin vallanneita tunnuksettomia ”vihreitä miehiä” ei Visurin mielestä kenenkään tarvitse kuvitella Suomeen. Suurvallalla ei ole mitään syytä hyökätä ystävällismieliseen naapurimaahan ja hankkia itselleen lisää vaikeuksia.

Paasikiven linjan turvallisuuspoliittinen ydinajatus oli, että pitämällä huolta poliittisesta vakaudesta, itsenäisestä puolustuskyvystä ja sotilaallisesta liittoutumattomuudesta Suomi pärjää parhaiten maailmanpolitiikan myrskyissä.

Pekka Visurin mukaan vakaa, toimiva yhteiskunta on yhä paras rauhan tae.