Jyväskylän yliopiston psykologian professori Lea Pulkkisen mielestä Suomeen olisi palautettava tarkastajat kouluja valvomaan. Pulkkisen mukaan tarvittaisiin riippumaton toimija, joka valvoisi lasten edun nimissä sitä, toteutuvatko koulutusta ja opetusta koskevat lait ja asetukset kunnissa.
Koulutarkastajien virat lopetettiin Suomessa 1990-luvun alussa Ruotsin mallin mukaisesti. Nykyisin kouluja ei valvo mikään riippumaton toimija. Suomi on tällä hetkellä ainoa läntinen teollisuusmaa, jossa koulutarkastajia ei ole. Ruotsissakin järjestelmä on palautettu takaisin.
Pulkkinen korostaa, ettei hän halua palata takaisin 1960-luvun käytäntöihin ja tarkastajia koulujen oppitunneille.
"Kysymys on siitä, että kunnilla on pitkälle viety itsehallinto. Opetusministeriö ja opetushallitus voivat esittää vain suosituksia, joita kuntien ja koulujen odotetaan noudattavan. Sitä, tapahtuuko todella näin, ei valvo kukaan."
Pulkkisen mukaan nykykäytäntö on johtanut siihen, että kunnat karsivat koulujen menoja liian löysin perustein.
"Asiat, jotka koskevat koululaisia, jäävät muiden asioiden jalkoihin. Kilpailu määrärahoista on kova, eikä koulujen perusteltuja tarpeita oteta tarpeeksi huomioon päätöksenteossa."
Koulutus alkaa jo syksyllä
Opetushallituksessa tarkastustoimen uudelleen rakentamiseen ei ryhdytä, toteaa hallintojohtaja Kari Pitkänen.
"1990-luvun lopulla käyttöön otettu koulujen itsearviointijärjestelmä tuottaa jo nyt entistä enemmän tietoa asioiden tilasta maan eri osissa ja eri kuntien kouluista. Meidän mielestämme se järjestelmä tuottaa tietoa, jota ilmeisesti Pulkkinenkin tarkoittaa."
Vaikka suomalaiskoulujen tilanne on kansainvälisesti mitaten erinomainen, tiedetään, että joillain kouluilla on ongelmia. Esimerkiksi arviointien perusteella on merkkejä siitä, että koulujen tuloksissa on alkamassa syntyä alueellisia eroja.
Tarkastustoiminnan uudelleen virittämisen sijaan tarkoituksena on tukea kuntia, joissa jonkinasteisia vaikeuksia näyttää olevan, sanoo Pitkänen.
"Tarkoituksena on, että tällaisiin kuntiin ja seutukuntiin suunnataan valtion rahoilla maksutonta koulutusta opettajille. Täydennyskoulutuksen suuntaaminen on merkittävä avaus, jota opetusministeriö tukee. Koulutuskierros lähtee luultavasti alkuun jo ensi syksynä."
Keskustelukumppania kaivattaisiin
Myöskään Lapin läänin sivistysneuvos Helena Alhosaari ei lämpene tarkastaja-ajatukselle. Hänen mukaansa vanhalla pelkoon perustuvalla virheiden etsintä -mentaliteetilla ei rakenneta mitään. Valvonnan sijaan hän uskoo kouluissa kaivattavan enemmänkin jonkinlaista ulkopuolelta tulevaa tukea.
Alhosaari toimi itse koulutarkastajana 1980-luvun puolivälistä alkaen, kunnes tarkastajan vakanssit lakkautettiin. Hänen mukaansa tuohon aikaan tarkastaja olikin enemmän tukija ja neuvoja.
"Tietyt asiat katsottiin, mutta paljon myös keskusteltiin sekä opettajien ja muun henkilökunnan että oppilaiden ja vanhempien kanssa. Silloisen palautteen mukaan koulut kokivat tarkastajien työn tukena. Sellaisena, että joku oli kiinnostunut heistä."
Alhosaari uskoo, että nykyäänkin kouluilla kaivattaisiin keskustelukumppania, joka tarvittaessa ohjaisi ja neuvoisi. Varsinkin pienissä kouluissa opettajat ovat todella yksin.