Presidentinvaalien toiselle kierrokselle on kehittynyt vastakkainasettelu. Mittaa toisistaan ottavat perinteinen vasemmistolainen vahva ehdokas ja selvä porvarillinen vaihtoehto. Emeritusprofessori Tuomo Martikaisen mielestä asetelman selkeys saattaa innostaa oikeistolaisesti ajattelevia, sillä nyt olisi mahdollista saada ensimmäisen kerran neljännesvuosisataan porvarillisesti ajatteleva presidentti.
Martikaisen mukaan kokoomuksen ehdokkaan Sauli Niinistön kannatuksen nousussa olennaista on keskustalaisten äänien siirtyminen Niinistön taakse. Viime eduskuntavaaleissa keskustaa kannatti lähes 700 000 suomalaista.
Vaaleissa esillä ovat Nato, Venäjä-suhde, Euroopan unionin syveneminen ja laajeneminen, globalisaatio ja siihen sopeutuminen sekä nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyminen. Stabiili aikakausi on ohi, ja äänestäjät odottavat ehdokkaiden kertovan kantansa näihin haasteisiin eikä vetäytyvän hallituksen tai eduskunnan kantojen taakse.
Martikainen arvioi, että vaalissa kyse ei ole enää pelkästään presidentin tehtävistä, vaan kyse on isommista asioista.
- Kansalaiset haluavat kuulla, miten vasemmistolaisen ja porvarillisen ehdokkaan kannat eroavat Suomen selviytymistä koskevissa kysymyksissä. Tämä innostaa ihmisiä, Martikainen sanoo. Hän arvelee, että gallupluvuissa näkyy jo nyt kansalaisten kiinnostuksen herääminen.
Kun porvarillisesti ajattelevat näkevät nyt mahdollisuuden uuteen aikakauteen äänestämällä maahan porvarillisen presidentin, niin samalla myös vasemmistolaisesti ajattelevat, että nyt on vaara menettää vasemmistolaisesti ajatteleva keulahahmo.
Toisin kuin edellisissä presidentinvaaleissa, nyt naiskysymys ja perhearvot eivät ole nousseet juurikaan esille.
- Nämä vaalit ovat luonteeltaan erilaiset. Aiemmissa esillä olivat sukupuolikysymys, perhearvot ja arvoihin liittyvä keskustelu. Ehdokkaat olivat hyvin erilaisia. Nämä teemat käsiteltiin silloin ja nyt on siirrytty toisiin kysymyksiin. Nyt pohditaan sitä, miten Suomi tässä kovassa tilanteessa pärjää, Martikainen kuvailee.