Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Terttu Utriainen otti perjantain Kalevassa painokkaasti kantaa rikoslain niihin pykäliin, jotka koskevat lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. Professorin perusviesti oli, että nykyiset pykälät on laadittu rikoksen tekijän näkökulman mukaan. Utriainen haluaa nostaa painokkaammin esiin uhrin ja lastensuojelun näkökulman.
Professori kiinnittää erityisesti huomiota rikoslain 20. luvun kuudenteen ja kymmenenteen pykälään. Edellisen sisältö johtaa tuomioistuimissa riitelyyn siitä, millainen teko olennaisesti vahingoittaa lapsen kehitystä. Kymmenennessä pykälässä seksuaalinen teko puolestaan määritellään niin, että sen on aiheutettava tekijälleen seksuaalista kiihotusta tai tyydytystä. Utriainen huomauttaa, että aikuinen voi käsitellä lasta seksuaalisesti myös ilman pyrkimystäkään kiihottumiseen. Seksuaalinen kiihottuminen pitäisi siksi jättää kokonaan pois rikoksen määrittelystä.
Lapsiin kohdistuvat seksuaaliset teot kuuluvat kaikkein eniten tunteita kuohuttaviin rikoksiin. Kansalaiskeskustelussa niiden torjumiseksi ja tekijöiden rankaisemiseksi ehdotetaan yleensä rajuja lääkkeitä. Jyrkimmät vaatimukset puolestaan torjutaan lynkkaushenkeen viittaamalla, eikä aina ilman aihetta.
On siksi hyvä, että korkea oikeusoppinut ottaa asiaan painokkaan, oikeustapauksista saatuihin kokemuksiin pohjaavan kannan. Oikeusvaltiossa rangaistukset on jaettava kirjoitettujen pykälien perusteella, mutta jos ne johtavat uhrin kärsimystä vähätteleviin tai yleistä oikeustajua rikkoviin ratkaisuihin, on aika puuttua pykäliin.
Utriainen on kiitettävästi nostanut uhrin aseman keskusteluun myös väkivaltarikoksissa. Hänen linjoillaan ollaan myös sisäministeriön poliisiosastolla. Sen johtaja Kimmo Hakonen on ongelman ytimessä todetessaan, että ollaan jo myöhässä, jos viranomaiset pääsevät toimimaan vasta kun seksuaalinen teko on jo tapahtunut. Lasten ahdistelun ja seksuaalisen hyväksikäytön ennaltaehkäisy on poliisille ja muille viranomaisille käytännössä äärimmäisen vaikea tehtävä. Tavoitteena
ennaltaehkäisy on kuitenkin aivan oikea. Lainsäätäjän taas kuuluu huolehtia siitä, että lait suojelevat erityisesti yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa olevia, kuten lapsia. Oikeusministeri Leena Luhtasen lupaus siitä, että ministeriön virkamiehet ryhtyvät pohtimaan rikoslain ongelmallisia pykäliä, on hyvä uutinen.