Aalto-yliopiston professori Pertti Haaparanta katsoo Suomen rakenteellisen kilpailukykyongelman johtuvan yritysjohdon heikosta liiketoimintaosaamisesta.
Kilpailukyvyn ongelmat eivät Haaparannan mukaan siten johdu liiallisista palkankorotuksista.
Artikkelissaan Palkansaajien tutkimuslaitoksen Talous ja yhteiskunta-lehdessä Haaparanta arvioi, että viennissä on rakenteellisia ongelmia, joilla ei ole tekemistä kilpailukykyindikaattoreiden kanssa muuta kuin välillisesti.
Haaparannan mukaan suomalaiset yritykset eivät osaa markkinoida tuotteitaan, vaikka Suomen vientituotanto on laadultaan maailman toiseksi korkeinta Sveitsin jälkeen.
”Tämänkin valossa suomalaisten yritysten kyvyttömyys myydä tuotteitaan on hämmästyttävä”, hän toteaa.
Varsin huomattava ongelma Haaparannan mukaan on, että suomalaisyritykset eivät kykene uudistumaan ja luomaan uusia tuotteita.
Haaparanta asettaakin kyseenalaisiksi Tekesin, Sitran ja Strategisen huippuosaamisen keskittymät. Ne ovat hänen mukaansa epäonnistuneet tehtävissään, kun niiden tehtävänä on ollut helpottaa tuotannon uudistumista.
”Niiden olemassaolon järkevyyttä kannattaisi miettiä”, Haaparanta toteaa.
Haaparannan mukaan Suomen viennin kilpailukyky ei ole erityisen huono. Kilpailukyvyn kehitystä kuvattaessa Haaparanta pitää tarkoitushakuisena sitä, että vertailukohtaa on haettu pelkästään Ruotsista ja Saksasta.
Vertailujen lähtökohdassa on hänen mukaansa myös tarkoitushakuisuuden makua.
”Erityisessä suosiossa on ollut vuosi 2007, jolloin monilla mittarilla Suomen kilpailukyky oli paras koko sinä aikana, jolta kilpailukykymittareita on olemassa”, hän toteaa.