Metsäteollisuudesta katoavat työpaikat siirtyvät palvelualoille. Näin uskoo professori Matti Pohjola Helsingin kauppakorkeakoulusta. Pohjolan mukaan UPM:n rajut henkilöstövähennykset ovat yksi merkki siitä, että Suomi on muuttumassa teollisuusmaasta palveluyhteiskunnaksi.
- Nyt on käynnissä vähintään yhtä suuri rakennemuutos kuin aikanaan maataloudesta teolliseen yhteiskuntaan, Pohjola summaa.
Hänen mukaansa muutos tarkoittaa sitä, että niin metsäteollisuudesta kuin muiltakin teollisuuden aloilta katoaa yhä enemmän työpaikkoja. Pohjola ennustaa, että seuraavaksi vähennyksiä on luvassa elektroniikkateollisuudessa.
Irtisanomisiin on turvauduttava, koska tuotteiden kysyntä ei enää kasva samaa vauhtia kuin aiemmin.
- Kyse on puhtaasti liiketoiminnan periaatteesta: kun myyntitulot alenevat, kustannuksiakin on leikattava.
Eettisenä ongelmana Pohjola ei vaikkapa UPM:n massiivisia henkilöstövähennyksiä näe.
- Jos irtisanomisia pidetään epäeettisinä, voidaan yhtä hyvin katsoa moraalittomaksi, etteivät ihmiset osta enää paperia entiseen tahtiin.
Ei katastrofin aineksia
Viime aikoina merkittävistä henkilöstövähennyksistä ovat ilmoittaneet monet yritykset. Vaikka jopa tuhansien työpaikkojen häviäminen on aina sokki, se ei tarkoita koko kansakunnan ajautumista katastrofiin.
- Irtisanomisista huolimatta työllisyys on kasvanut. Johonkin siis tulee aina uusia työpaikkoja. Palvelualan ohella työtä syntyy esimerkiksi korkean teknologian alalle, Pohjola sanoo.
Hän muistuttaa, että talouskasvu toteutuu rakennemuutoksen kautta. Siksi muutosta ei voi pysäyttää, vaan siitä pitää yrittää hyötyä. Suomellakin on saumansa.
- Meillähän panostetaan jo innovatiivisuuteen, ja sitä on syytä jatkaa. Jatkossa pitää pystyä luomaan uusia tuotteita, joilla on kysyntää.