Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää katsoo, että korkein hallinto-oikeus hyväksyy ratkaisussaan Tiitisen listan kohtalosta suojelupoliisin näkemykset sellaisinaan. Professorin mukaan oikeuden olisi pitänyt arvioida turvallisuusuhkaa itsenäisesti.
– Itse pidän vähemmän todennäköisenä, että tämä asiakirja voisi vaarantaa valtion turvallisuutta. Sitä ei ole arvioitu ollenkaan, vaikka se olisi ydinkysymys, Mäenpää sanoo.
Mäenpään mukaan listaa voisi periaatteessa vaatia uudestaan julkiseksi hallinto-oikeudessa vaikka heti, koska oikeudellisia kysymyksiä on yhä pohtimatta.
Professori ei ota suoraan kantaa siihen, olisiko lista pitänyt julkistaa. Sen sijaan oikeuden työstä hänellä on selvä näkemys.
– Nämä korkeimman hallinto-oikeuden perustelut eivät vakuuta, kun ei ole arvioitu itsenäisesti juridisesti merkittäviä perusteita vaan on menty suojelupoliisin selän taa.
Itä-Saksan tuntija professori Seppo Hentilä puolestaan kyseenalaistaa sen, onko jutussa pohjimmiltaan kyse valtion turvallisuuden vaarantumisesta. Hän muistuttaa, että keskiössä on kahdenkymmenen vuoden takainen vihjelista, jonka asiat koskevat 1970–80-lukuja ja valtiota, jota ei ole enää olemassa.
– Ihmettelen perustetta, että tällaisen vihjelistan julkaiseminen olisi haitannut suojelupoliisin kansainvälistä yhteistyötä. Voiko se olla todellinen, Hentilä kysyy.
Hän katsoo, että KHO punnitsi ratkaisussaan listalla olevien henkilöiden oikeusturvaa ja demokratiaan kuuluvaa avoimuutta. Nyt vaakakuppi kallistui listalla olevien oikeusturvan puolelle.