Oulu Kun ulkomainen yritys ostaa perinteisen suomalaisen tuotemerkin, kansa nousee takajaloilleen. Professori Matti Klingen mukaan tämä osoittaa suomalaisten olleen liian eristyksissä.
"Meidän koko perusopetus on ollut rakennettuna Suomi-kuvan varaan. Nyt näemme, että opetus on ollut liian ahdasta", Klinge pohtii.
Jo hyvissä ajoin lapsia olisi voinut opettaa avoimemmin vaikka Itämeren maista. "Olemme vielä sidoksissa pienen, irrallisen Suomen ajatukseen. Etelärannikolla on eletty uskossa, että valtameren takana ei ole mitään."
Turun Sinapin ja Koskenkorvan puolesta nousseet kansanliikkeet professori jaksaa silti ymmärtää. Elintarvikkeissa kotimaisuus voi olla hyvä asia. Sen sijaan esimerkiksi Nokian osakkeiden myynti on hänen mukaansa ymmärrettävää.
"Ei pidä unohtaa, ettei sitäkään ilmaiseksi ole myyty", Klinge huomauttaa. Nokiasta hyötyivät valtion lisäksi muun muassa kulttuurisäätiöt.
Lisäksi Suomi on aina ollut riippuvainen muista maista, jo ennen kuin ulkomaalaiset alkoivat ostaa suomalaisyrityksiä. Tuotteita on aina viety ja tuotu yli rajojen.
Suomalaisten identiteettikriisejä on ihmetelty muissakin Pohjoismaissa. Matti Klinge ei pidä heitä silti avarakatseisempina: norjalaiset hylkäsivät pohjoismaisen pankkifuusion ja ruotsalaiset pitävät kiinni kruunusta. "Heille myös nuuska on isompi kansallistunnus kuin meille sinappi", Klinge hymähtää.