Pitkä ja näyttävä julkinen riita ei lopulta onnistunut parantamaan alkuperäistä ehdotusta vanhuspalvelulaista. Näin arvioi lain suunnittelussa mukana ollut emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä.
Budjettiriihessä päätettiin, ettei sitovaa henkilöstömitoitusta tule vielä ensi kesänä. Koko mitoituksesta on ainakin toistaiseksi luovuttu.
Kivelän mukaan päätökset noudattelevat lakiluonnosta, jonka työryhmä luovutti peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonille (sd.) jo huhtikuussa. Jo tuolloin todettiin, että mitoituksesta voitaisiin säätää asetuksella, jos parannuksia ei synny.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) mukaan sitova mitoitus tulee, jos yksikin hoitolaitos alittaa suosituksen vuoden 2014 lopussa.
Kivelän mukaan tiukennus alkuperäiseen on se, että nyt on määritelty, minä vuonna mahdollinen asetus annettaisiin.
– Uhka kunnille on olemassa. Toisaalta nyt kansalaisilla on mahdollisuus ja velvollisuuskin valvoa sitä, miten kunnissa toimitaan.
Kivelä olisi toivonut vanhusasiavaltuutettua valvomaan lain toteutumista. Hänestä on hyvä, että laissa otetaan huomioon myös avopuoli, eli omaishoito ja kotihoito.
Myös sairaanhoitajia edustavan Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola kiittelee, että ratkaisussa otettiin huomioon muutkin asiat kuin hoitajien määrä.
– Asetus mahdollistaa tarvittaessa tiukemmat toimet niitä kuntia kohtaan, jotka eivät noudata laatusuosituksia.
Suomen lähi- ja perushoitajaliiton puheenjohtaja Silja Paavola sanoo, että 0,5 minimillä ei korjata vanhustenhoidon tilaa eikä työntekijöiden jaksamista.
– Lakiin on myös saatava määräykset siitä, että henkilöstömitoitukseen lasketaan vähintään hoitoalan toisen asteen tutkinnon suorittaneet, Paavola lisää.