Kuntien sote-ulkoistamisten uudet rajoitukset tulee punnita eduskunnan perustuslakivaliokunnassa, arvioi hallintotieteiden professori Raija Huhtanen Tampereen yliopistosta.
- Näillä tiedoilla se on minusta itsestään selvää, Huhtanen sanoo Lännen Medialle.
Meri-Lapin kunnat päättivät maanantaina ulkoistaa sote-palvelunsa 15 vuoden sopimuksella kuntien ja Mehiläisen yhteisyritykselle. Kuntien tavoitteena on turvata alueella toimivan Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminnot, joiden pelätään siirtyvän sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Rovaniemelle.
Hallitus ei halua tämänkaltaisten ratkaisujen leviävän, sillä ne sitovat tulevan maakuntahallinnon käsiä palveluiden järjestämisessä sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen.
Hallitus on jo rajoittanut sote-ulkoistamisia lailla, jonka mukaan ulkoistamissopimuksiin on kirjattava irtisanomisehto, jos sopimuksen kesto on yli viisi vuotta ja ulkoistus koskee yli 50 prosenttia sote-palveluista.
Nyt hallitus aikoo kiristää rajoituslakia niin, että sitä sovellettaisiin aina, kun ulkoistus koskee yli 30 prosenttia sotepalveluista, ja kun sopimus jatkuu vuotta 2020 pitemmälle.
Maakunnalle annettaisiin myös oikeus irtisanoa sopimus korvauksetta vuoden 2020 jälkeen.
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Meri-Lapin kunnat ja Mehiläinen ovat turvaamassa sopimuksensa kirjaamalla siihen sopimussakon. Jos Lapin maakunta purkaisi sopimuksen ennenaikaisesti maakuntauudistuksen jälkeen, se joutuisi julkisuudessa olleiden tietojen mukaan maksamaan 100 miljoonaa euroa korvauksia.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mielestä Meri-Lapissa löydettiin rajoituslaista "porsaanreikä", jonka käyttäminen ei ole maakuntien kokonaisedun mukaista.
Hallituksen aie rajoittaa kuntien päätöksentekoa entisestään on ristiriidassa perustuslain suojaaman sopimusvapauden ja kuntien itsehallinnon kanssa.
- Ne ovat uusia, ankarampia rajoituksia. Täytyy katsoa entistä tarkemmin, ovatko ne oikean suuntaisia, professori Raija Huhtanen katsoo.
Perusoikeudet ovat usein keskenään ristiriidassa, ja lainsäädännössä joudutaan punnitsemaan niiden rajoja.
Perustuslakivaliokunta katsoi toissa kesänä, että kuntien sote-ulkoistuksia voidaan rajoittaa, kun rajoitus on määräaikainen, päämäärä on perusoikeuksien kannalta hyväksyttävä, ja rajoituksia voidaan pitää laajuudeltaan oikeasuhtaisina.
Huhtasen mielestä perustuslakivaliokunnassa on nyt aiempaakin tarkemmin katsottava, ovatko hallituksen suunnittelemat ankarammat toimet oikeasuhtaisia.
- En pysty sanomaan lopputulosta tai edes omaa kantaani asiaan näin äkkiseltään, Huhtanen sanoo.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on STT:n mukaan toivonut, että sosiaali- ja terveysvaliokunta käsittelisi lainmuutoksen vielä ennen joulua, jotta se saataisiin voimaan ensi vuoden alusta.
Perustuslakivaliokunnan käsittely ottaa oman aikansa, joten lainmuutos voi viipyä eduskunnassa ministerin toiveita pitempään.
- Kiirehän siinä joka tapauksessa tulee, mutta en pidä aikataulua mahdottomana, jos hallitus saa hyvin nopeasti esityksensä eduskuntaan, Huhtanen arvioi.
Rajoituslaki koskee myös merkittäviä sosiaali- ja terveydenhuollon investointeja ja pitkäaikaisia rakennusten käyttöoikeussopimuksia.
Hallitus aikoo kiristää rajoituslakia investointien osalta niin, että yli viiden miljoonan euron rakennusinvestointeihin saisi luvan vain, jos investointi on kiireellinen ja välttämätön lakisääteisten sote-palveluiden toteuttamiseksi.