"Yritysten ns. pro forma -tulokset voivat antaa virallista tilinpäätöstä parempaa tietoa yhtiön tilanteesta, mutta pro forma -luvut antavat yritysjohdolle myös mahdollisuuden johtaa sijoittajia harhaan", Helsingin kauppakorkeakoulun yliassistentin Harri J. Seppäsen tekemä selvitys kertoo.
Pro forma -tulosten ja virallisen IAS:n tilinpäätöskäytännön mukaisten tulostietojen erot ovat nousseet Suomessakin keskustelun kohteeksi sen jälkeen, kun Nokia julkaisi vajaat kaksi viikkoa sitten ensimmäisen pro forma -tilinpäätöksensä. Aiemmin Nokia kertoi vain IAS:n mukaiset tiedot.
Erot Nokian tuloksissa eri menetelmillä laskettuina ovat huomattavia. Yhtiön ilmoittama pro forma -liikevoitto oli viime vuonna 5,237 miljardia euroa, kun IAS:n mukainen operatiivinen tulos oli 3,475 miljardia euroa. Pro forma -tulos putosi edelliseen vuoteen verrattuna vain 11 prosenttia, kun IAS:n mukainen luku romahti 43 prosenttia.
Lähes 2 miljardin euron ero Nokian operatiivisessa tuloksessa herättää kysymyksen, kumpaan lukuun sijoittajien ja muiden yhtiöitä seuraavien tulisi luottaa. Seppäsen selvityksen mukaan valinta ei ole helppo eikä yksiselitteinen. Pro forma -tilinpäätöksiltä puuttuvat myös yleisesti hyväksytyt säännöt.
Nopein tapa luoda säännöt pro forma -tilinpäätöksille olisi Seppäsen mukaan itsesäätely. Se ei kuitenkaan ole uskottavin keino. Rahoitustarkastuksen, kauppa- ja teollisuusministeriön tai Helsingin pörssin ohjesäännöt olisivat seuraavista keinoista nopeampia ja joustavampia kuin lainsäädäntötie.
Pro forma -tuloksen ideana on se, että virallisen tilinpäätöksen liikevoitosta puhdistetaan erilaisia satunnaisia eriä ja liikearvojen alennuksia. Mm. Nokian pro forma -tuloksesta oli puhdistettu Turkin luottotappiot suurimpana tällaisena eränä.
Puoltajiensa mukaan pro forma -tulos kuvaa paremmin yhtiön varsinaisen liiketoiminnan kehitystä kuin virallinen tilinpäätös. Seppänen huomauttaa, että sijoittajat käyttävät hyvin harvoin virallisen tuloslaskelman lukuja sijoituspäätöksen tekemisessä.
Analyytikkojen ja sijoittajien tekemät oikaisut virallisiin tilinpäätöslukuihin osoittavat Seppäsen mukaan, ettei IAS-tilinpäätös ole välttämättä kovin käyttökelpoinen ennustamaan yrityksen tulevaisuutta. Paine pro forma -tulosten julkaisuun tuleekin juuri analyytikkojen ja sijoittajien taholta.
"Pro forma -tulokset voivat antaa hyödyllistä ja vertailukelpoista tietoa yrityksen taloudellisesta toiminnasta silloin, kun ne kohdistavat sijoittajan huomion yrityksen tuloksen avainkomponentteihin ja eliminoivat tai erittelevät siitä eriä, jotka esimerkiksi vaikeuttavat vertailtavuutta muihin tilikausiin tai yrityksiin", Seppänen kirjoittaa.
Ongelmana on kuitenkin se, ettei pro forma -käytäntöä ole mitenkään standardoitu. Pro forma -tulokset ovat tilintarkastamattomia, ja yritysjohto voi päättää, mitä lukuja huomioidaan ja mitä ei.
Yritysjohto voi kaunistella pro forma -tulosta esimerkiksi ottamalla huomioon kertaluonteiset tuotot mutta jättämällä pois vastaavat kulut. Vertailtavuutta saattaa haitata se, että kriteerit muuttuvat eri tilikausina. Seppäsen mukaan pahimmassa tapauksessa on mahdotonta selvittää, mikä oli yrityksen tilikauden tulos.
Pro forma -tulosten julkaisemisen pitäisi Seppäsen mielestä täyttää useita vähimmäisehtoja. Yritysten tulisi mm. julkaista samanaikaisesti pro forma -tuloksen kanssa virallinen IAS:n mukainen tulos, käyttää samoja kriteereitä eri tilikausina sekä antaa selkeä kuva siitä, miten ja miksi pro forma -tulos ja virallinen tilinpäätös eroavat toisistaan.
Seppänen kehottaa sijoittajia lukemaan pro forma -tuloksia suurella varovaisuudella ja ottamaan selvää eroista viralliseen tilinpäätökseen ja aiempiin tuloslukuihin verrattuna. Mm. Nokia kertoi omassa tilinpäätöstiedotteessaan myös IAS:n mukaiset luvut ja eritteli oikaistut erät.