Tarina Tanskan kuuluisimmasta prinssistä, joka kuitenkin on fiktiivinen hahmo, ryyditti Oulun tämänkeväisen lastenteatterifestivaalin viimeistä päivää.
Hamlet tuli peräti alkuperäismaan tuontitavarana, sillä Det lille Turnéteater tulee Tanskanmaalta, vaikka ei tanskaksi esiintynytkään. Se esitti esitettävänsä englanniksi. Englantia on helpompi ymmärtää, kuittasivat tanskalaiset äidinkielensä ääntämisestä syntyvät ymmärtämisvaikeudet. Englanti puoltaa tällä kertaa tavallistakin paremmin paikkaansa, koska se on kieli, jolla William Shakespeare Tanskan hovin juonitteluun paneutui 403 vuotta sitten.
Hamletin nimirooli on alusta lähtien ollut mies- ja myöhemmin myös naispuolisten näyttelijöiden kestosuosikki kaikkine mahdollisine versioineen. Morten Nielsenin Hamlet-tulkinta käynnistyy onnellisen prinssin esittäytymisenä. Nuoren prinssin kotilinna ja perhe vaikuttavat ajattoman sopusointuisilta ja poika itse ujosti ihastuneelta Ofeliaan. Kun pohja putoaa turvallista elämää eläneeltä nuorukaiselta eikä hänestä tule edes isänsä jälkeen kuningasta, muuttuu kaikki paitsi epäoikeudenmukaiseksi myös epätodelliseksi. Tämä käy puolentoista tunnin mittaisessa selkotragediassa mainiosti selville.
Ohjausratkaisu näyttämöllistää esityksen niin pelkistetyksi kuin kiertueteatteri vain voi. Areenaksi muutetulla Nukun isolla näyttämöllä Nielsenin lisäksi näyttelee Peter Holst joka esittää suurimman osan niin miehistä kuin naisista koko hovissa. Tärkeä näyttämöllinen osa on kahden basistin ilmeikäs musiikkilavastus, joka on sekä visuaalisesti että kuuloaistin kannalta tehokkaimmillaan merimatkalla Hamletin paetessa Englantiin. Bassoviulut taitavatkin muodostaa ryhmän mittavimman rekvisiitan, mutta ne ovatkin oivaltavassa tehtävässä.
Jos soittimet ovatkin isoja, ei paljon matkatavaroissa vie tilaa joku viitta tai liina, joka kuitenkin riittää luomaan kokonaisen henkilön Tanskan hoviin tai kertomaan roolihenkilön kuoleman. Kankaiden käyttö onkin taitavaa - onpa tekstiili sitten dramaattisena verhona taustalla tai näyttelijän päällä olevan pusakan vuorena, joka muuttuu hartialiinaksi roolihenkilön vaihtuessa samalla miehestä naiseksi.
Näyttelijät toimivat myös kertojina ja esityksen isäntinä johdatellen yleisönsä jopa taukojumppaan.