Kiiminki Kiiminkiläinen Sirkka Ikonen, 69, on Itäkairan prinsessa. Lempinimi tulee hänen mielialueestaan Lapissa, joka sijaitsee Saariselän erämaaosan eteläisessä kolkassa. "Tunnen itseni prinsessaksi kulkiessani Itäkairassa syksyn punaisilla lehtimatoilla", prinsessa selittää.
Hän vaeltaa useimmiten yksin, ja parin viikon vaellusreissuja on kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäistä kertaa prinsessa kävi Itäkairassa 1975. Paikasta jäi lähtemätön vaikutelma.
Tuon reissun jälkeen prinsessa on samonnut aluetta ristiin rastiin. Soita, tuntureita ja kuusikoita.
"Sieltä löytyy elämä tuulen huminasta, eläinten jäljistä ja lumihiutaleiden leijunnasta."
Prinsessa yöpyy mieluusti loue-vaatteen alla. Kyseessä on kankaasta tehty kevyt retkeilymajoite, joka kiinnitetään puuhun.
Päivämatkat saattavat olla yli 20 kilometriä. "Menen metsään olemaan onnellinen. Kaikkein helpointa on olla yksin erämaassa. Minun ei välttämättä tarvitse tietää, missä olen, koska kaikki kulkee mukanani. Olen eksynyt lukemattomia kertoja, mutta ei se ole haitannut."
Louella ollessaan prinsessa on onnellisin, sillä silloin hän saa olla yksin ja kavala maailma on kaukana.
Muutama vuosi takaperin hän saapui jouluaattona autiotuvalle ja riemuitsi saadessaan viettää joulun yksin erämaassa.
Yllättäen paikalle saapui neljän hengen vaellusporukka, ja prinsessan joulu oli pilalla. "Koskaan en ole tuntenut olevani niin yksinäinen kuin silloin."
Satelliittipaikanninta prinsessalla ei ole, ja yöt vierähtävät 70-luvulta peräisin olevassa untuvamakuupussissa. Siinä tarkenee hyvin kovillakin pakkasilla.
"Yksin ollessani olen osa luontoa. Kuulen ja näen kaiken tarkemmin. Eikä minua koskaan pelota. Kerran erään autiotupaan tuli humalaisia ihmisiä, ja silloin harmitti. Lähdin pois ja pystytin louen lähistölle. Sitten ei enää harmittanutkaan."
Ruokana prinsessalla on muun muassa ruismakaronia, näkkileipää ja talkkunaa.
"Kesällä syön marjoja ja syksyllä sieniä. Keväällä ruokana voi olla voikukan lehtiä, horsmanvarsia ja nokkosia."
Hän korostaa, että ruumiin ja sielun vaivoihin löytyvät lääkkeet Lapin luonnosta. "Ihmisten ei tarvitsisi syödä masennuslääkkeitä, jos he lähtisivät metsään. Eikä olisi ylipaino-ongelmia."
Erämaassa vaeltaminen kysyy kuntoa. Prinsessa pitää kunnostaan huolen marjastamalla kesät, lenkkeilemällä, hiihtämällä ja vierailemalla kuntosalilla.
Isoja haavereita ei prinsessalle ole tapahtunut, mitä nyt kerran nilkka on nyrjähtänyt ja korva tulehtunut.
"Koskaan ei tiedä mitä tapahtuu. Olen valmistautunut myös kaikkein pahimpaan. Nykyisin turvanani on kännykkä. Se ei kylläkään kuulu kuin tuntureiden huipuilla ja isoilla soilla."