Pihla Eurolaa haastateltiin sähköpostitse.
Miljonäärin tytär -nimimerkin takaa voisi löytyä tavallinen huijari. Salanimellä esiintyvä Pihla Eurola on tietoinen bloginsa lukijoiden epäilyistä.
"Koska kirjoitan anonyymisti, on ymmärrettävää, että aitouttani epäillään. Jos jollain olisi ehdotus, miten voisin todistaa olevani miljonäärin tytär, oikeaa henkilöllisyyttäni paljastamatta, olen avoin ehdotuksille."
Heinäkuusta 2007 eli reilut puoli vuotta toiminut Prinsessaelämää-blogi keräsi lyhyessä ajassa 100 000 kävijää. Päivittäin sivuilla vieraili keskimäärin 500 lukijaa, mutta huippupäivinä lukemat saattoivat olla tuhansiakin.
Nyt tahti on muuttunut, sillä tovi sitten prinsessablogissa tapahtui suuri mullistus. Muutama blogin lukija ilmoitti tunnistaneensa henkilön nimimerkin takaa.
"Harmittaa, luulin olevani varovainen, jopa neuroottisen vainoharhainen. Tyhmästä jutusta jäin kiinni."
Eurola vetoaa lukijoiden ymmärrykseen miljonäärin halusta pysyä salassa. Eurolan ehdottomana toivomuksena on koko ajan ollut pysyä anonyyminä.
"Olen koettanut seurata tilannetta - miten pitkälle ja nopeasti sana kulkee", Eurola kirjoittaa viimeisessä viestissään.
"Prinsessaelämää-blogin jatko on tällä hetkellä vähän avoin, mutta pysykää kärsivällisinä."
Palataan jatkoa odotellessa muutamia kuukausia taaksepäin. Miksi miljonäärin tytär halusi kertoa elämästään ja hintavista joululahjoistaan, rehvastellakseenko?
Eurolalle ajatus blogin pitämisestä lähti hetken mielijohteesta. Aiheet tulevat omasta elämästä, toisinaan myös sivuille tulevista kommenteista ja sähköpostiviesteistä.
"Kerron blogissani rehellisesti rikkaiden elämästä, siihen kun liitetään helposti paljon ennakkoluuloja", Eurola tarkentaa.
Itse hän seuraa aktiivisesti muutamaa poliitikon pitämää nettipäiväkirjaa sekä muoti- ja matkailuaiheisia blogeja.
Eurola ymmärsi perheensä todellisen varakkuuden vasta, kun vanhempien verotiedot ilmestyivät lehtien palstoille. Perheessä ei puhuttu paljon rahasta, mutta hän tiesi, ettei pennejä tarvinnut laskea.
"En oikein tiennyt, miten olisin suhtautunut perheemme varakkuuteen. Itselläni ei ollut lapsuudessani käytössä enempää rahaa kuin muillakaan ikäisilläni. Toisaalta tiedostin omistavani kalliita vaatteita ja tavaroita."
Samaan aikaan Eurolan lähipiirissä ruvettiin kuhisemaan asiasta. Varakkaiden vanhempien lapset mielletään helposti leuhkoiksi, ylpeiksi ja pilalle hemmotelluiksi. Niinpä Eurolakin sai kuulla itsestään paljon ilkeitä juttuja, jotka eivät olleet totta.
"Sain huomata pian, että huhuja levittivät ihmiset, jotka eivät edes tunteneet minua", Eurola tuskailee.
Eurola opiskelee yliopistossa ja käy osa-aikaisesti töissä. Työnteko ei ole hänelle vierasta, sillä perheen kaikki lapset ovat olleet kesätöissä teini-ikäisistä lähtien. Nuorempana lapset tekivät kotitöitä viikkorahojensa eteen.
"Vanhempani ovat tarkkoja raha-asioissa. Ehkä he halusivat näyttää meille, ja muillekin, ettei varakkuus muuta rahankäyttöämme. Rahaa ei ole koskaan tullut sormia näpäyttämällä. Jos kuitenkin todella tarvitsin jotain, sain valita laadukkaita ja kalliitakin tuotteita."
Perheen varakkuus on tuonut turvaa opiskelijan elämään. Opiskelutovereistaan poiketen Pihla Eurolan talous ei kaadu esimerkiksi rikkimenneeseen pesukoneeseen. Silti Eurola miettii hintoja ja koluaa alennusmyyntejä, kuten kuka tahansa shoppailua rakastava.
"Olen valmis maksamaan laadukkaista tuotteista, joilla tiedän olevan käyttöä. Klassisesta laatudesignista maksan mielelläni, mutta merkkivaatteiden lisäksi ostan paljon vaatteita myös tavallisten ketjujen valikoimista", Eurola perustelee ostopäätöksiä.
Yhdessä asiassa hän on säästäväinen opiskelutovereidensa tapaan. "Yliopistolla nuukailen toisinaan kurssikirjojen ostossa, sillä niillä on kuitenkin melko vähän käyttöä", Eurola naurahtaa.
No mitenkäs rikkaan arki sitten kuluu, opiskelujen ja työnteon lomassa?
Nuorempana kilpatasollakin urheillut Eurola harrastaa paljon liikuntaa. Kuntosali, jooga, pilates ja lenkkeily kuuluvat naisen harrastuksiin. Ulkomaanmatkoilla hän myös purjehtii, pelaa golfia, laskettelee ja sukeltaa. Eurola tunnustautuu myös kulttuurin suurkuluttajaksi.
"Pienetkin asiat saavat minut hyvälle mielelle. Vastapaahdettu kahvi, pitkät yöunet, lounaat ystävien kanssa ja maratonpuhelut saavat minut onnelliseksi", Eurola summaa.
Eurola kokee varakkuuden velvoittavan auttamaan niitä, jotka eivät ole olleet yhtä onnekkaita elämässään. Hyväntekeväisyys onkin osa koko perheen elämää. Pihlalla itsellään on Plan-kummilapsi Afrikassa, ja hän muistaa kuukausittain Unicefia. Lisäksi Eurola tukee ympäristötyötä tekeviä järjestöjä ja on mukana kansalaisjärjestöjen toiminnassa.
Nuori nainen tunnustaa myös pelkäävänsä monia asioita. "Pelkään läheisteni puolesta, onnettomuuksia tai että terveyteni pettää", Eurola huokaisee.
"Raha ei takaa onnellista elämää. Rikkaiden ihmisten elämässä on samalla tavalla murheita kuin kenen tahansa arjessa. Suurinkaan rahapussi ei helpota surua, kun tapahtuu ikäviä asioita. Toisaalta raha myös itsessään tuo mukanaan huolta ja velvollisuuksia", Eurola lisää.