Jopa 5-10 prosentilla varusmiesikäisistä nuorista saattaa olla lisääntynyt riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin tai aikuistyypin diabetekseen myöhemmin elämänsä aikana.
Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksen johtaja, professori Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi pitää määrää suurena.
"Tosin täytyy muistaa, että nyt etsimme riskialttiita henkilöitä tavallista herkemmillä menetelmillä. Minkälaista sairastumisriskiä tekijät lopulta merkitsevät, se paljastuu myöhemmin."
Professori Keinänen-Kiukaanniemi tutkii työryhmineen parhaillaan Jääkäriprikaatin vuoden ensimmäisen saapumiserän alokkaita.
Vielä tämän viikon ajan työryhmä tekee alokkaiden parissa kolmivaiheista tutkimusta, jossa verikokeella määritetään nuoren sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät, kyselyhaastattelulla ravinto- ja liikuntatottumukset sekä kliinisellä tutkimuksella keskivartalolihavuus ja kehon koostumus.
Riskit havaittavissa jo nuoruusiässä
Keinänen-Kiukaanniemi kertoo sydän- ja verisuonitautien edelleen olevan suomalaisten miesten yleisin kuolinsyy.
"Viime aikoina on puhuttu aikuistyypin diabeteksesta ja sen ehkäisystä. On ilmeistä, että aikuistyypin diabeteksen ennusjuuret juontavat varhaiseen nuoruusikään, jopa lapsuuteen. Riskihenkilöitä on ehkä tunnistettavissa jo tässä vaiheessa."
Jääkäriprikaatissa työryhmä yrittää selvittää, missä vaiheessa sairastumisen ennusmerkkejä voidaan havaita ja ryhtyä ehkäisytoimenpiteisiin.
Ehkäisytoimenpiteet ovat sitä tehokkaimpia, mitä aikaisemmin ne aloitetaan. Ennen kotiuttamista kaikille tutkimukseen osallistuneille henkilöille tehdään uusi tutkimus, jolla selvitetään, miten armeijan säännöllinen elämä on nuoreen vaikuttanut.
"Armeija-aikana varusmiesten elintavat muuttuvat yhtenäisiksi ja armeijan ruokavalio on melko lailla oikeaoppinen. On hyvin mielenkiintoista nähdä, mikä vaikutus oikeaoppisella ravitsemuksella ja liikunnalla riskitekijöihin on ja minkälainen perimän osuus on riskitekijöiden muutoksessa", Keinänen-Kiukaanniemi sanoo.
Jääkäriprikaatissa tehtävän laajamittaisen ja systemaattisen tutkimuksen tuloksilla pyritään ymmärtämään paremmin suomalaisten kansantautien syntyä ja riskitekijöiden kertymää.
"Ennen kaikkea tavoitteenamme on, että pystymme kohdentamaan ehkäisevät toimenpiteet täsmennetysti. Voimme suunnata tehokkaiksi todettuja ehkäisytoimia suoraan niille henkilöille, joilla kohonnut riski on tunnistettavissa", Keinänen-Kiukaanniemi sanoo.
Diabeteksen ennaltaehkäisyyn on olemassa tutkitusti tehokkaat keinot, jotka ensisijaisesti kohdistuvat elintapoihin.
"Näitä ovat painon nousun välttäminen, liikunnan lisääminen ja ravinnon koostumuksen suotuisa muutos. Vältettäviin asioihin kuuluu myös tupakointi. Ruokaan kannattaa kiinnittää huomiota, vaikka paino ei laskisikaan."